Laihon klinikka

Tommi Laiho 8.10. 08:11

Introverttina extroverttien valtakunnassa

Tommi Laiho on markkinointitoimisto Folkin toimitusjohtaja.

Oletko koskaan kysynyt itseltäsi: "kuka minä olen hiljaisuudessa?".

Se ei ole helppo kysymys. Jos löydät siihen vastauksia, saatat löytää todellisen minäsi. Hiljaisuudessa ei tarvitse tehdä vaikutusta muihin, ei altistua vaikutuksille, ei suorittaa eikä päteä. Hiljaisuus ei ole kuitenkaan staattinen tila, se on hyvin elävä, siellä joutuu kohtaamaan tyypin joka saattaa olla tai ei ole tuttu.

Osa meistä ei osaa pysähtyä vaan suorastaan kammoksuu ajatusta. Heillä on kaikki pallot koko ajan ilmassa. Todellisuus on aikataulutettu suoritus. Työelämä, varsinkin asiantuntija-alalla, on jatkuvaa älämölöä, pätemistä, touhuamista ja esillä oloa. Se on rakennettu ekstoverttien ehdoilla, niillä lainalaisuuksilla jossa hiljaiset eivät näy. Siinä todellisuudessa pallo ei saa pudota, deadlinen tulee pitää, rasti pitää saada ruutuun.

Välillä mietin, että käänteinen olisi parasta mitä voisi tapahtua.

Olen introvertti. Ollut aina. Olen hiljainen, herkkä ja yksityisyyttäni suojeleva. En kestä meteliä ja puheensorinaa kuin rajoitetun ajan. Minulle on tavanomaista olla pöytäseurueessa hiljaa puoli tuntia. Kuuntelen kyllä ja teen havaintoja. Tosin jos puhutaan paljon, mutta ei sanota mitään, ahdistun.

Vetäydyn mielelläni. Olen mielelläni yksin. Se kannustaa minua ajattelemaan. Sanotaan että mitä paremmin ajattelee sen paremmin voi elää. Satunnaisesti olen samaa mieltä, vaikka välillä ajattelu viiltää haavoja. Yksinäisyys on eri asia. Se ei ole kuitenkaan tämän blogin aihe.

En ole kuitenkaan erityisen pelokas. Ymmärrän ekstrovertteja ja sen toiminnan arvon. Voin pelata heidän pelisäännöillään. Jos minulla on sanottavaa, sanon. On välillä jopa palkitsevaa kun toimii luonteensa vastaisesti. Kokee pärjäävänsä boksinsa ulkopuolella. Osallistua. Vuorovaikuttaa. Neuvotella ja keskustella. Minulle se tuottaa iloa, kunhan saan palata halutessani tehdasasetuksiini, ja se hyväksytään.

Sama toimii päinvastoin. Uskon, että monille ekstroverteille, ulospäin suuntautuville, tekisi hyvää välillä pysähtyä, esittää alussa mainittu kysymys.

Paljon puhutaan suvaitsevaisuudesta. Haaste siinä on aina se, että yksilö juuri koskaan ei osaa todentaa maailmaa kuin oman näkökulmansa kautta. Se tapahtuu tahtomattakin. Me haluamme niin kovasti, että muut näkisivät kuten me, koska oikeutamme omat mielipiteemme ja asenteemme. Uskomme olevamme oikeassa, absoluuttisia, vaikka todellisuus on subjektiivinen.

Työelämämme on ulospäinsuuntautuvien pelikenttä. Siellä äänekkäillä on valta tai vähintäänkin taipumus johtaa keskustelua. Kuvittelemme, että vain aktiiviset saavat seuraajia. Jatkuva offline ja online julkaiseminen koetaan sisällöksi. Haluaisin kannustaa kuuntelemaan hiljaisuutta. Samoin kuuntelemaan hiljaisia. Joskus yhdessä virkkeessä on enemmän sisältöä kuin puolen tunnin monologissa. Ja toisinaan hiljaa oleminen, pysähtyminen, sisäänkatsominen, on uuden ajatuksen, suunnan tai idean lähde.

Kirjoittaja Tommi Laiho on markkinointitoimisto Folkin toimitusjohtaja.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö