Mainostaja, laita kuulokkeet päähäsi, sillä haluan kuiskata sinulle ilmaisen neuvon. Tässä se tulee: älä tee enää ainuttakaan ASMR-mainosta.

ASMR-videoiden tai -äänitteiden on tarkoitus hivellä ihmisten aisteja ylikorostetulla kuiskuttelulla, tavaroiden koputtelulla ja hiplailulla. ASMR-lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista autonomous sensory meridian response.

Videot ovat olleet jo viime vuosien ajan Youtubessa hittikategoria, ja moni tubettaja onkin tehnyt kuiskimisesta itselleen leipälajin. Suomessa ASMR-videoita tekee menestyksekkäästi muun muassa tubettaja Sita Salminen.

Suomalaisen ASMR-mainonnan Pandoran lippaan avasi Verohallinto Facebook-videollaan, jossa kerrottiin veropäätöksistä kuiskien. Jälkikäteen tarkasteltuna Verohallinnon oivallinen video oli tekona suorastaan moraaliton, sillä se rohkaisi muita mainostajia koittamaan samaa temppua.

Siipiään ASMR-videoiden parissa ovat testanneet muun muassa Fazer Makeiset ja Suomen Tukholman-suurlähetystö. Videot ovat teknisesti täysin mallikelpoisia, mutta ASMR-kikkailun lisäksi niiden sisältö jättää katsojansa kylmäksi.

Kansainvälisesti ASMR-mainosten tekeminen on ollut valtavirtaa jo vuosia ja siksi ei ole ihme, että asiasta on innostuttu Suomessakin. Esimerkiksi Ikea ja KFC ovat tehneet omat aistimainoksensa.

CNBC:n mukaan ensimmäinen ASMR-televisiomainos tehtiin jo vuonna 2015. Asialla oli Dove-suklaa, ja mainosvideossa rapisutettiin suklaapatukan käärettä.

Mainostajien into tehdä ASMR-mainoksia todistaa, että konteksti ja luova idea ovat muodikasta temppua tärkeämpiä tekijöitä oivaltavassa mainonnassa ja markkinoinnissa.

Verohallinnonkin tapauksessa asiayhteys ja videon tekijä olivat isompi osa tempauksen hauskuutta kuin se, että kyse oli ASMR-videosta.

Joten mainostaja, ellet halua osoittaa suurta sielun köyhyyttä, jätä ASMR-mainos tekemättä.