Mainostajien blogi

Ritva Hanski-Pitkäkoski 13.8.2015 08:36 päivitetty 4.2.2016 09:37

Verkkokauppa viennin veturina kaipaa lokalisointia ja elämyksellisyyttä

Ruotsalaiset ja tanskalaiset verkkokauppiaat markkinoivat tarjontaansa keskimäärin 6–7 kieliversiolla, joista yksi suosituimpia on sattumoisin suomi.

Moni meistä kysyy nykyisin itseltään, miksi sulloutua ostoskeskusten ruuhkiin etsimään tarpeellista uutta matkalaukkua tai sängynpeitettä, kun huomattavasti laajempia, maailmanlaajuisia valikoimia voi tutkia omasta kännykästä tai läppäristä ja ostaa sopivimman muutamalla klikkauksella.

Onpa ihana pusero! Ostanpa samalla myös sen. Helppoa kuin mikä!

Harmittavan usein suomalainen kuluttaja myös ui ulkomaisiin verkkoihin.

Kotimaisen kaupan puolesta toivon, että vastaavasti yhä useampi ulkomaalainen tulisi shoppailemaan suomalaisissa verkkokaupoissa. Toistaiseksi se tuntuu haaveelta, jonka toteuttamiseksi Finpro on onneksi nyt ryhtynyt tekemään hartiavoimin töitä ja on käynnistänyt selvitystyön pohjustamaan verkkokaupan kasvuohjelmaa. Hyvä niin.

Monta askelta on vielä kuitenkin edessä. Brittiläisen OC&C-tutkimuslaitoksen reilu vuosi sitten julkistaman selvityksen mukaan pohjoismaisista verkkokaupoista 62 prosenttia myi tuotteita kotimaansa ulkopuolella, mutta suomalaisista vain 27 prosenttia. Ja siinä kun me suomalaiset tavoittelemme asiakkaita keskimäärin viideltä markkinalta, pohjoismaiset kilpakumppanimme hamuavat asiakkaita yli kaksi kertaa suuremmalta markkina-alueelta.

Suomalaisista verkkokaupoista yli 70 prosenttia toimittaa tilauksia vain kotimaahan. Työsarkaa siis riittää.

Yksi selitys verkkokauppojemme vaisuun menestykseen on kieli. Me uskomme, että maailmalla pärjää englannilla, mutta on turha kuvitella, että keskiverto ranskalainen tai italialainen tilaisi tavaraa muulla kuin äidinkielellään. Ruotsalaiset ja tanskalaiset verkkokauppiaat markkinoivat tarjontaansa keskimäärin 6–7 kieliversiolla, joista yksi suosituimpia on sattumoisin suomi.

Jotta omat verkkokauppamme kehittyisivät ja menestyisivät, meidän on oivallettava, että verkko on erilainen kauppapaikka kuin perinteinen myymälä. Siellä on omat lainalaisuutensa.

Ensimmäinen askel maailmanvalloitukseen on tietysti kieli, mutta lisäksi tarvitaan lokalisointia. Se tarkoittaa paikallisen kulttuurin huomioon ottamista monissa asioissa, ei vähiten tarjottavissa maksutavoissa.

Verkossa on myös kivijalkakauppiaalle monia outoja asioita. Kun perinteinen kauppa on houkutellut asiakkaita näyteikkunoin ja myymäläsomistuksin, verkkokauppa hakee näkyvyyttä avainsanoilla ja klikeillä. Näissä asioissa asiantuntemukseen kannattaa panostaa.

Joissakin asioissa verkkokauppa muistuttaa kuitenkin perinteistä myymälää.

Yksi keskeisimpiä on elämyksellisyys. Kun Suomessa ryhdyttiin rakentamaan kauppakeskuksia, elämyksellisyys oli keskeisimpiä asioita, joihin panostettiin. Kokonaiset perheet lähtevät edelleen viikonloppuna kauppakeskuksiin viihtymään – ja ostoksille.

Verkkokaupassa elämysten ja viihteen tuottaminen on toistaiseksi jäänyt vähemmälle, mutta hyviä esimerkkejä sentään löytyy.

Motley Agencyn Arto Martonen kertoi alkukesästä Mainostajien Liiton verkkokauppaseminaarissa, kuinka menestykseksi osoittautunutta Muumi-kauppaa lähdettiin rakentamaan maailmalle tarinat ja Muumien arvomaailma edellä. Tuotemyynti tuli mukaan vasta, kun trafiikkia oli kertynyt riittävästi. Nykyisin Muumi-kaupan sisällöstä suunnilleen puolet on kaupallista ja toinen puoli informatiivista, ja kauppa käy.

Toivoa sopii, että muut suomalaiset verkkokaupat seuraavat esimerkkiä ja että Finpron hanke vauhdittaa suomalaisen verkkokaupan maailmanvalloitukseen, sillä vientikauppaa tämä maa tarvitsee.

Kirjoittaja Ritva Hanski-Pitkäkoski on Mainostajien Liiton toimitusjohtaja.