Uusin K-Ruoka-lehti mainostaa kannessaan aasialaisia kasvisruokareseptejä.

"Kasvispho-keitto vie sinut Vietnamin makujen maailmaan… Paistettu riisinuudeli sopii mainiosti nautittavaksi esimerkiksi Etelä-Korean talvikisoja katsellessa."

Lidl puolestaan aloitti vuoden Väritä arkesi vegellä -mainoskampanjalla. Siihen kuuluvat muun muassa korostetun hitaasti luetut radiospotit, jotka kertovat kuinka helppoa kasviskokkaaminen onkaan.

”Pais-ta soi-ja-rou-he pan-nul-la”. Tai suunnilleen sinne päin.

Prisman Facebook-sivuilla ensimmäisenä vastaan tulee kasvisten syöntiin kannustava satokausikalenteri. Kuukauden satokausituotteita ovat olleet punakaali, puikulat ja punaiset päärynät.

Vähittäiskaupan ketjut aloittivat vuoden vegellä kuin yhteisestä päätöksestä. Kasvisruuan mainostamiseen kauppa päätyy helpolla yhteenlaskulla. Tammikuussa ihmiset yrittävät vielä täyttää uudenvuodenlupauksiaan kuten terveempiä elintapoja. Monelle se tarkoittaa kasvisten osuuden lisäämistä ruokavaliossa.

Juhlapyhien jälkeen on muutenkin painetta ja halua syödä kevyemmin.

Mutta silti. Eihän ole kuin muutama kuukausi siitä, kun kaupat mainostivat näkyvästi syksyn kasviksia ja lihatonta lokakuuta. Tuoreessa muistissa on vielä, kun kukkakaali villitsi ihmisiä kaupassa, keittiössä ja somessa.

Mitähän lihayhtiöissä ajatellaan kampanjoita katsoessa? HKScanin toimitusjohtaja Jari Latvanen kertoo uusimmassa Talouselämässä kurkistaneensa kasvissyöjän jääkaappiin ja löytäneensä pepperonipizzaa. Ehkä näinkin, mutta toivottavasti lihatalot eivät strategioissaan lähde siitä, että kasvissyöjät syövät salaa myös lihaa.

Trendin lisäksi kasvissyönnissä on kyse aidosta huolesta tuotantoeläinten kohtelun suhteen. Uusin reaktio asiaan tuli tänään, kun Atria kertoi tiedotteessa panostavansa eläinten hyvinvointiin ja myöntävänsä investointilisää sikojen tuotanto-olosuhteiden parantamiseen.

Ai kuinka suuren investointilisän? Miljoona euroa. Se on ehkä iso raha yhdelle tai kymmenelle sikatilalle, mutta todellisia ongelmia sillä ei ratkota sianlihan tuotannossa. Sikataloutta harjoitti Suomessa vuonna keskimäärin 1 350 tilaa.

Lihataloilla on syytä huoleen. Ruokatrendit muuttuvat nopeasti ja kauppa on innokas hyppäämään niihin mukaan. Viimeiset pari vuotta suomalaisia on kiinnostanut kokeilla kasvisruokaa ja sen on jokainen voinut havaita lähipiirissään.

Kun vannoutunut suomalainen lihansyöjämies esittelee kavereille mökkireissulla ruusukaalireseptiään, ovat kaikki muutokset ruokamarkkinoilla mahdollisia. Tämäkin on nähty.

Trendit ja muodit eivät tietenkään ole sama asia kuin kulutustottumuksen muutos. Jauhelihakastike on yhä tuttu ja helppo arkiruoka, mutta kokeiluista kaikki alkaa.

Elintarvikeyhtiöiden kannalta pienetkin prosenttimuutokset ihmisten ruokavaliossa ovat järisyttäviä muutoksia, jotka voivat aiheuttaa ylituotantoa.

Monien elintarvikkeiden tuotanto ei ole kovin joustavaa vastaamaan kysyntään. Lehmä pitää lypsää joka aamu ja ilta. Ei se reagoi kuluttajien ruokatrendeihin. Sianlihan tuotantoa ei tuottaja lopeta ennen kuin pakon edessä, jos tuotantotiloihin on juuri investoitu paljon.

Lihan kulutus on kasvanut Suomessa tasaisesti 1980-luvulta vuoteen 2016 saakka. Viime vuoden lukuja ei lihatiedotuksen sivuilla vielä ole. Trendin kääntyminen olisi iso juttu. Kulutustottumusten muutos vaatii kuitenkin ruokateollisuudelta uusia tuotteita ja kaupalta niiden mainostamista. Molempia näkyy olevan tarjolla.

Vaaka heilahtaa toiseen suuntaan viimeistään silloin, kun grillikausi alkaa. Mutta se kausi on Suomessa lyhyt.