Tasavallan presidentti Mauno Koivisto teki toisin. Lamavuonna 1993 uudenvuodenpuheen pitikin pääministeri eikä presidentti. Ajat olivat karmeat. Esko Aho lopetti puheensa vanhaan sanontaan: ”Ei yö niin pitkä, ettei päivä perässä.”

Nyt olemme saapuneet monin verroin syvemmän kurjuuden äärelle. Olemme uuden ajanlaskun äärellä. Aika ennen koronaa ei koskaan enää palaa. Mitä lopulta tapahtuu koronakriisin jälkeen, on vielä mahdotonta sanoa.

On selvää, että emme täysin vielä ymmärrä päällämme olevaa myrskyä. Maineikas vihapuhe on saanut rinnalleen uudenlaista hölmöilyä: vähättelevän käytöksen. Jopa näyttävästi vähättelevän.

Onneksi mulkuille on vahvempi vastavoimansa. Auttajat.

Vaikka ihmisyys on kokenut seismisen järkkymisen, parhaat puolemme ovat samalla nousseet esiin. Ja se on kauneinta mitä pahan alla voi olla. Tapojeni mukaisesti lähden etsimään havaintoja kaupallisuuden hopeareunuksista synkkien pilvien reunoilta. Karanteeni pysäyttää. Silloin kannattaa hetkiseksi laskea älypuhelin alas ja vain ajatella, sillä tämä menee ohi. Se on niin ikään selvää. Pitää ajatella sitä, millaiseen maailman me sitten tulemme. Ja miten.

Vahvat, asiakaskeskeiset, empaattiset ja aktiiviset brandit nousevat päätä pidemmäksi muita uudessa maailmanjärjestyksessä. Kriisin aikana aitous erottuu epäaidosta. Arvopohjat tulevat esiin ja purposet pinnalle. Silloin ne mitataan. Kun tilanne vyöryy päälle, shokki on selviö. Siitä kun tokenee, pään tulee nousta pensaasta. Jokainen saa kilpeensä, jokaisella on myös mahdollisuuksia.

Mieli on syytä pakottaa positiiviseksi. Ei päästetä hyvää kriisiä hukkaan, voisi todeta. Ja korostan, kriisi itsessään on tietenkin karmivaa, mutta samalla se pakottaa meidät muuttumaan paremmiksi. Nyt jos koskaan on syytä lakaista laukaisualusta puhtaaksi. Ja samalla ottaa jämäkät askeleet kohti asiakaskeskeisyyttä, syvempää yhteyttä ihmiseen ja uudenlaista tarinankerrontaa – strategisen perustan päivitystä unohtamatta. Nyt voi jo ryhtyä järjestämään koko yrityksen johtamista siten, että asiakasymmärrys kiinnittyy toiminnan keskiöön. Tämä koskee erityisesti niitä yrityksiä, joihin laineet lyövät kevyemmin, niitäkin on.

Nopeasti pohdittavia ja toteutettavia asioita ovat mm. se, miten brändi ryhtyy auttajaksi ja tarjoaa aitoa arvonlisää ihmisten elämään. Se muistetaan, kun tilanne normalisoituu. Miten jätetään oman ainutlaatuisuuden korostaminen taka-alalle ja mukaudutaan tilanteeseen ihminen mielessä, ei kriisistä hyötyä hakien. Mitä sellaista sinulla jo on, jonka monimuotoinen jakelu ihmisten käyttöön olisi nyt arvokasta? Tämä voi olla enemmän tietoa kuin tavaraa. Miten verkkokauppasi mukautuu poikkeustilanteeseen? Miten digitaalisen asiakaskokemuksen tietyt askeleet muuttuvat, ja miten toimitukset varmistetaan? Enemmän sormia pulssille. Hyvän etämatkan tarjoaja tänään saa helposti etumatkan huomenna. Mitä tuote- ja palveluinnovaatiota kriisi saattaa luoda? Painotus ehkäpä jälkimmäisessä. Brändeillä ja yrityksillä on myös oikeus ja jopa velvollisuus tehdä kaikkensa, jotta selviytyvät. Positiivisen tarinankerronnan merkitys on kasvamassa. Brändien tulee mukautua uuteen arvomaailmaan notkeasti.

Tämän kaiken voi aloittaa tänään, viimeistään huomenna. Tähän kaikkeen kannattaa nyt satsata sekä henkisiä että taloudellisia resursseja, vaikka säästöpainetta onkin. Kriisin aikana määritellään kasvun kulmakerroin. Valmistautuneet ottavat pikalähdön. Valmistautuminen on vastuullista. Se on varmaa ajassa, jossa mikään muu ei juuri ole. Niin muuttuu maailma, Eskoseni. Mutta ei yö niin pitkä, ettei päivä perässä.

Kirjoittaja Eka Ruola on Hasan & Partners Groupin toimitusjohtaja ja vastaava luova johtaja.