Sosiaalisen median kanavissa törmää usein keskusteluihin somessa olemisen ahdistavuudesta ja pohdiskeluihin siitä, pitäisikö somekanavissa oleminen lopettaa kokonaan.

Ymmärrän pohdiskelun, koska koen samaa ahdistusta toki joskus itsekin. Väitän kuitenkin, että yrityksille ja organisaatioille somesta luopuminen on huono päätös.

Näin siksi, että sosiaalinen media on nuorten tärkein työnhakukanava ja se on vieläpä kasvattanut selvästi suosiotaan. Tämä kävi ilmi tänään julkistetusta, Aalto-yliopiston opiskelija- ja alumnijärjestöjen omistaman rekrytointiyrityksen aTalent in, tutkimuksesta. Tutkimukseen vastasi 2081 henkilöä, pääosin korkeakoulutettuja nuoria talouden, tekniikan ja informaatioteknologian aloilta.

Tutkimukseen vastanneista 77 prosenttia kertoi käyttävänsä sosiaalista mediaa työnhakuun. Somea suosivat erityisen paljon kaupallisen alan työnhakijat. Yksittäisistä kanavista erityisesti Linkedin on nostanut selvästi suosiotaan ja Facebook on edelleen vahva rekrykanava. Printtilehtiä työnhakukanavana käyttää vain kuusi prosenttia vastaajista.

Nuorten toiseksi tärkein rekrykanava ovat jobboardit eli työpaikoista ilmoittavat nettisivut. Kolmanneksi suosituimpia hakukanavia ovat yritysten omat nettisivut ja hakukoneella etsiminen. Eli viimeistään nyt on syytä laittaa organisaatiosi nettisivujen sisältö ja hakusanat kuntoon!

Se ei riitä, että yritys tai organisaatio on vain olemassa sosiaalisessa mediassa. Mitä enemmän kiinnostavaa sisältöä mahdollinen työnantaja jakaa ja mitä enemmän sen työntekijät osallistuvat mukaan keskusteluun, sitä kiinnostavampi ja houkuttelevampi työpaikka se on. Yritysten on hyvä harkita myös chatbottien tai somechatin käyttämistä.

Tutkimukseen vastanneille nuorille oli tärkeää päästä tutustumaan mahdolliseen uuteen työyhteisöön. Työnhakijat toivovat, että he pääsisivät tutustumaan useampaan henkilöön sekä yrityksen tiloihin ja toimintaan ennen valintaa. Työyhteisöön tutustumista toivoi 46 prosenttia hakijoista, mutta vain 21 prosenttia oli tätä kohdannut.

Tähänkin some antaa mahdollisuuden, jos yritys kannustaa työntekijöitään keskustelemaan avoimesti somessa. Mitä reilumpi ja parempi ilmapiiri työpaikalla on, sitä luontevammin työntekijät kertovat työpaikastaan. Hyvä ilmapiiri ja maine kantavat kauas.

Viestinnän merkitys rekrytoinnissa nousi nuorten mielipiteissä ylipäätään hyvin tärkeään rooliin. Erityisesti he arvostivat hyvää viestintää rekryprosessin etenemisestä ja valintapäätöksestä. Kyselyyn vastanneet nuoret kertoivat olevansa erittäin herkkiä hyväksymään toisen työtarjouksen, jos ensimmäisen houkuttelijan viestintä ei toimi. He olivat myös valmiit tekemään kompromisseja prosessin keston kanssa, jos yritys kertoo rekrytoinnin etenemisestä aktiivisesti.

Ja lopuksi se tärkein: anna palautetta. Kun etsit hyviä työntekijöitä, on sinulla yrityksesi edustajana vastuu myös ilmoittaa niille, joita ei valita. Perustele hylkäykseksi rakentavasti siten, että palautteesta on hakijalle hyötyä seuraavaa paikkaa hakiessa. ATalentin kyselyyn vastanneista huimat 92 prosenttia kertoi pitävänsä tärkeänä tai erittäin tärkeänä tietoa syistä, joiden vuoksi häntä ei valittu.

Kaikkein pahinta on, jos et ilmoita mitään heille, joita ei valita tai jotka eivät pääse haastatteluun. Samalla viestität, että et arvosta yrityksestäsi kiinnostuneita hakijoita. He hyvin helposti kertovat tämän myös muille – siellä somessa. Ja pim, olet juuri kolhaissut yrityksesi mainetta.

Rekrytointi on raskasta ja hylkäämispuheluiden soittaminen vielä raskaampaa. Kokemuksesta voin kuitenkin sanoa, että työurani hienoimpia hetkiä ovat olleet ne, jolloin olen voinut soittaa hakijalle ja kertoa palkkaavani monista hakijoista juuri hänet töihin. Mitä paremmin hoidat koko rekrytointiurakan, sitä parempi fiilis sinullekin siitä jää.