Ensinäkemältä oli vaikea uskoa silmiään. Totta se kuitenkin oli. Helsinki Pride -viikon huipentuma, läpi kaupungin keskustan marssiva Pride-kulkue, keräsi noin 100 000 osallistujaa.

Määrää on vaikea käsittää. 100 000 osallistujaa merkitsee sitä, että noin joka 50:s suomalainen lähti mukaan osoittamaan tukensa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puolesta.

Kovin moni tapahtuma ei saa suomalaisia sankoin joukoin liikkeelle. Lähinnä jääkiekon maailmanmestaruudet vuosilta 1995 ja 2011 sekä Lordin euroviisuvoitto vuodelta 2006 tulevat mieleen.

Helsinki Pride -viikon järjestelyistä vastaavan Heseta ry:n tapahtuma- ja varainhankintapäällikkö Senni Moilanen kertoiM&M:n haastattelussa viime viikolla, että Helsinki Priden yhteistyökumppanuuksien arvo nousi tänä vuonna ennätyksellisesti noin 300 000 euroon.

Tukijoiden joukossa oli monia isoja yrityksiä, jotka järjestivät taloudellisen tuen ohella viikon kunniaksi erilaisia tempauksia. Posti koristeli Helsingin keskustan kirjelaatikot sateenkaaren väreillä, Hartwall in Happy Joe -siideri toi markkinoille erikoiserän Gay Joe -siideriä ja Helsingin Sanomat painatti perjantaina ilmestyneen lehden kanteen sateenkaaren värit.

Ei toki ole uusi asia, että yritykset ilmaisevat tukensa Pride-viikon kaltaiselle tapahtumalle. Tänä vuonna ilmassa oli kuitenkin jotain poikkeuksellista jo ennen lauantain huipennusta. Organisaatiot eivät pelkästään halunneet olla mukana. Ne halusivat kertoa olevansa mukana. Priden ympärillä riitti pöhinää ja puhetta.

Lauantaista muodostui monessakin mielessä historiallinen päivä.

On mahdotonta sanoa tarkasti, mikä merkitys yritysten aktivoitumisella on ollut Pride-kulkueen suureen suosioon. Sen verran uskallan sanoa, että sillä on merkitystä.

Organisaatiot ovat kutsuneet omia työntekijöitään mukaan kulkueeseen. Eri puolilla kaupunkia liehuvat sateenkaariliput, joita yritykset ovat pystyttäneet rakennuksen katoille ja lipputankoihin, ovat tehneet tapahtuman näkyväksi.

Miksi sitten niin moni yritys päätti ottaa sateenkaarilasit silmille ja lähteä Prideen mukaan? Senni Moilasen arvion mukaan syitä on useita.

Viitisen vuotta sitten järjestetty Tahdon2013-kansalaisaloitekampanja nosti seksuaalivähemmistöjen oikeudet julkiseen keskusteluun. Kansalaisaloitteella kampanjoitiin samaa sukupuolta olevien avioliiton puolesta.

Kampanja täytti tavoitteensa. Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2014 avioliittolain muuttamisen niin, että samaa sukupuolta olevat parit voivat jatkossa solmia avioliiton.

Myös yritysten työntekijöillä on Moilasen arvion mukaan ollut merkittävä rooli.

"Työntekijät haluavat, että yritys vastaa omia arvoja. Kumppaneilta saamiemme viestien mukaan aloite yhteistyöstä Priden kanssa on monessa tapauksessa tullut nimenomaan yrityksen työntekijöiltä", Moilanen kertoo.

Ei pidä myöskään unohtaa esimerkin voimaa. Kun riittävän moni tekee avauksen ja osoittaa tukensa, myös muiden mielenkiinto asiaa kohtaan kasvaa.

Nämä seikat eivät kuitenkaan selitä kaikkea. Kantaa ottaminen merkitsee aina rohkeutta. Yrityksillä on tänä vuonna ollut kanttia valita puolensa ja kertoa, kenen joukoissa ne seisovat.

Uskon, että suurin syy tähän on yritysten kasvava ymmärrys maailman muutoksesta. Jos yritys haluaa tavoittaa nuoret, varsinkin millenniaalit, sen on oltava rehellinen ja aito.

Tämän päivän nuoret ovat valveutuneempia ja kriittisempiä kuin koskaan. Mikäli yritys laittaa Facebook in tai Twitter in profiilikuvaan sateenkaaren värit, mutta ei osallistu Pride-viikolle muulla tavoin, tällä tuskin hämätään diginatiiveja. Parilla klikkauksella on helppo selvittää, mitkä tahot tekevät, eivätkä vain puhu.

Moni organisaatio on varmasti tiedostanut tämän ja päätynyt siihen, että kannanotto on parempi vaihtoehto kuin pysytellä hiljaa. Kun maailma muuttuu, voittajina selviävät ne, jotka katsovat menneisyyden sijasta tulevaisuuteen.