Kun eduskuntavaalit lähestyvät, ehdokkaat yrittävät vakuuttaa äänestäjät siitä, että heidät kannattaa äänestää eduskuntaan.

Ehdokkaita on paljon ja varsinkin uusilla ehdokkailla on paineita erottua massasta.

Yleensä massasta yritetään erottua selvillä kannanotoilla, poikkeuksellisilla mielipiteillä tai räväköillä avauksilla, mutta poikkeuksiakin löytyy. Juuri nämä poikkeustapaukset asettavat puolueensa eriskummalliseen valoon ennen vaaleja.

Eduskuntavaaleissa on nimittäin ehdolla henkilöitä, joilla ei tunnu juuri olevan mielipiteitä.

*

Kun eri mediat alkoivat julkaista vaalikoneitaan, suoritin leikkimielisen testin. Kiinnosti, mikä puolue tulee vastaan, jos jokaiseen kysymykseen vastaa "en osaa sanoa" tai "neutraali". Asuinkunnaksi valitsin Helsingin.

Alma Median vaalikoneen mukaan sopivimmat puolueet olisivat pelkillä "neutraali"-vastauksilla keskusta ja liike nyt. Kun Ylen vaalikoneessa vastasi jokaiseen kysymykseen "en osaa sanoa", tuli tulokseksi niin ikään liike nyt ja keskusta. Helsingin Sanomien vaalikone suositteli samoja puolueita.

On ymmärrettävää, että kaikki puolueet eivät asetu liberaali–konservatiivi ja oikeisto–vasemmisto -akseleilla janan kauimmaisiin nurkkiin, mutta tulosten tarkempi tarkastelu herättää kysymyksiä.

Alma Median vaalikoneesta löytyi ehdokkaita, jotka olivat vastanneet useaan väittämään "neutraali". Yksi ehdokas oli vastannut 20 väittämään näin. Alman vaalikoneessa väittämiä on 25. Myös Helsingin Sanomien vaalikoneesta löytyi ehdokkaita, jotka olivat vastanneet jopa kymmeneen kohtaan "en osaa sanoa".

Missä puolueiden viestijät olivat silloin, kun ehdokkaat jättivät tilaisuuden kommunikoida äänestäjiensä kanssa käyttämättä? Tässä olisi skarppaamisen paikka, sillä vaalikone, jos mikä on paikka, jossa omia näkemyksiä kannattaa tuoda esiin.

Yrityksetkin ovat viime aikoina tajunneet, että mainokset ja markkinointiteot jäävät mieleen, kun ne herättävät tunteita. Poliitikon mielipiteettömyys herättää vain sellaisia tunteita, joista tuskin on ehdokkaalle etua.

*

Vaalikoneiden "neutraali" ja "en osaa sanoa" -vastausvaihtoehdot on luotu äänestäjiä varten. Ei jokaisella kansalaisella tarvitse olla mielipidettä perustulosta, veronkorotuksista tai Suomen Nato-jäsenyydestä.

Kansanedustajan tehtävä sen sijaan on päättää näistä asioista. Jos mielipidettä ei ole, sellainen pitää muodostaa. Jos mielipidettä ei pysty muodostamaan, kannattaa ehdokkuuttakin harkita uudestaan.

Puolueiden viestijät voisivatkin ottaa mallia Hufvudstadsbladetin (HBL) vaalikompassista. HBL:n vaalikompassi nimittäin huomauttaa, jos yrittää vastata vaalikoneeseen kolme kertaa peräkkäin "ingen åsikt", ei mielipidettä.

"Nukutko? Nyt olet vastannut kolme kertaa, ettei sinulla ole mielipidettä. Tuloksista tulee paremmat, jos otat kantaa", ponnahdusikkuna muistuttaa.

Niinpä.

Pari hutia sallittakoon ehdokkaillekin, mutta kolmen sääntö olisi puolueiden viestijöidenkin hyvä takoa ehdokkaiden kalloihin.

Markkinointi&Mainonta on osa Alma Media a.