Radikaalia maalaisjärkeä

Petteri Lillberg 18.12.2018 08:25

Seitsemän sekalaista vuodelta 2018

Petteri Lillberg

Petteri Lillberg listaa lukusuosituksensa vuodenvaihteen kunniaksi.

Vuodenvaihdekolumnit voi perinteisesti käyttää joko kuluneen summaamiseen tai tulevan ennustamiseen. Itsekin osallistun listaamalla seitsemän sekalaista kirjaa, tutkimusta, selvitystä tai vain ajatusta vuodelta 2018. Enemmän tai vähemmän, kaikki huutavat pitkäjänteisen strategisen ajattelun ja luovan ongelmanratkaisun perään. Uutta ei luoda ilman resursseja, ajattelulle pitää antaa tilaa ja vaihtoehdottomuus on kaiken pahan alku ja juuri. Tämä lienee totta myös ensi vuonna.

Brand Financen jokavuotinen raportti ja analyysi maailman arvokkaimmista brändeistä on pakollista luettavaa kaikille, jotka haluavat laittaa luuta kurkkuun markkinointia uskomushoitona pitäville.Kun taloudellinen data puhuu, myös ne firman isoimmat tittelit kuuntelevat.

Kyseinen raportti tuo hyvin esille digitaalisten innovaatioiden ja alustatalouden dominoivan roolin taloudessa ja yritysten arvonmuodostuksessa. Jopa niin dominoivan, että liberaalin sivistyskapitalismin airut The Economist nostaa kilpailun palauttamisen seuraavan taloudellisen vallankumouksen keskeiseksi teesiksi. Ei olekaan niin kivaa, kun vain muutama firma jyrää.

Yhtäältä, jokaisen brändin on investoitava itseensä, jotta se oma merkki ei taannu alustatalouden white label- tuottajaksi. Toisaalta, Goljatit haastaville rohkeille ja isosti ajatteleville Davideille on sosiaalista tilausta ja kysyntää, enemmän kuin koskaan.

Jokainen meistä tekee päätöksiä, niin hyviä kuin vähemmän hyviä, joskus jopa googlettamalla. Steven Johnsonin Farsighted: How We Make the Decisions That Matter the Most antaa itse kullekin peilin, josta katsoa, miten itse tai oma organisaatio näitä päätöksiä tekee. Varsinkin niitä vaikeimpia, joiden seuraukset saattavat pitkässä juoksussa yllättää. Vinkiksi kerrottakoon, että putkiaivot ja ensimmäiseen ratkaisuun tyytyvät eivät tässäkään lajissa pärjää.

Luovuus ei ole mitenkään erityisen helppoa, ei saavuttaa eikä varsinkaan ymmärtää. Lontoon Queen Mary Universityn aivotutkimus yrittää todistaa sen, minkä moni on toki intuitiivisesti tiennyt. Ensin on hyvä kirjata alas ne itsestäänselvät, huonot ja laiskat ideat, sitten vasta aivot pääsevät kunnolla töihin. Löysät pois ensin – metodi sopii siis myös luovuuteen. Luovuus vaatii myös aikaa, eikä paras tulos tosiaankaan tule "Voitko tehdä heti nyt" -lähestymisellä.

Markkinoinnin ja brändinrakennuksen yksiselitteinen perustehtävä on yrityksen arvon nostaminen aineettoman pääoman kasvattamisen kautta. Työ- ja elinkeinoministeriön raportti uudenlaista arvoa synnyttävästä liiketoiminnasta on yleissivistävä, helppolukuinen paketti aiheesta. Supersonin Anssi Järvinen on vastannut eepoksen brändiosuudesta. Iso peukku.

Itsestäänselvyys tällä listalla on IPCC:n ilmastoraportti, jonka kätevä, suomenkielisiin infograafeihin perustuva tiivistelmä löytyy täältä. Ilmastolinssit iskevät vuonna myös markkinointiin kuin miljoona volttia. Joudumme syvällisesti miettimään, mikä on arvokasta ja arvostettua tulevaisuudessa.

Ja lopuksi ihan jotain muuta. Harari ja Rosling ovat ainakin somen perusteella kuuluneet monen lukulistalle vuonna 2018, mutta itse suosittelisin pyhälukemisiksi Staffan Bruunin 36 vuoden vuodatusta HBL:n palveluksessa. Median murros ja siinä vellovat taloudelliset paineet, jos mikä, on insider-jännityskertomus vailla vertaa. Ja tarina, joka jatkunee trillerimäisin kääntein myös vuonna 2019.

Mutta sitä ennen, rauhaisaa joulua.

Demos Helsingin Petteri Lillberg kirjoittaa aikamme ilmiöistä, totuuksista ja asioista, joista voi olla monta mieltä.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö