Sosiaalinen sukellusvene

Mikko Nisula 8.12.2015 08:27 päivitetty 4.2.2016 11:04

Kuinka monta hashtagia onkaan tarpeeksi?

Mikko Nisula on Vaikutustoimisto Zipipop Freudin suunnittelija.

Aihetunnisteet ovat nimittäin todella tarkoitettu vain yhtä asiaa varten, ja se on sisällön luokittelu.

Internetin kieli on kehittynyt huomattavasti sosiaalisen median myötä viime vuosina. Ja hashtagit ovat merkittävä osa tätä kehitystä.

Se mikä oli aikaisemmin "risuaita"-nimellä tunnettu painike kännykässä on nyt valtavan sosiaalisen median ilmiön tunnusmerkki.

Hashtag-ilmiön kaupallinen käyttö on toisinaan varsin värikästä, usein jo ihan onnistunutta.

Toisinaan taas hashtagin käyttö näyttää samalta kuin käärmettä ajettaisiin pyssyyn. Ilman, että ymmärretään koko hashtag-ilmiön luonnetta.

Tästä johtuen onkin tärkeää muistuttaa, että mitä hashtagit oikeasti ovat. Hashtagin suomenkielinen termi aihetunniste kuvaa ilmiötä hyvin selkeästi ja ymmärrettävästi.

Aihetunnisteet ovat nimittäin todella tarkoitettu vain yhtä asiaa varten, ja se on sisällön luokittelu. Se on tapa sitoa saman aihealueen sisällöt ja keskustelut yhteen.

Alun perin aihetunniste teki Twitterissä sisällöntuottajan omasta sisällöstä helpommin löydettävää hänelle itselleen ja se antoi mahdollisuuden löytää relevanttia sisältöä muiden twiittaajien sisällöistä.

Eli parhaimmillaan aihetunnisteet antoivat käyttäjille mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa muiden samasta aiheesta tai keskustelusta kiinnostuneiden sosiaalisen median käyttäjien kanssa. Ja tämä periaate on edelleen voimassa eikä ole muuttunut miksikään.

Osalle mainostajista ja mainonnan suunnittelijoista muutaman perusasian muistuttaminen lienee siis paikallaan.

Ensinnäkin, mitä tarkemmin yritys pystyy kohdentamaan aihetunnisteella merkityn sisältönsä tietyn aihealueen ympärille, sitä kohdennetumpi yleisöstä tulee. Mitä paremmin kohdennettu yleisö on, sitä helpommin yritys saa sisällöilleen merkityksellistä vuorovaikutusta ja yhteisö muodostuu aihetunnisteen ympärille. Kanavasta riippumatta.

Se sijaan, että käyttää yleistä aihetunnistetta #mainos kannattaa aihetunnisteen suunnittelussa mennä pintaa syvemmälle, kuten #somemainos tai vielä enemmän esim. #instamainos.

Toinen tärkeä asia on, että vaikka kaikissa sosiaalisen median kanavissa aihetunnisteilla on sama yhteinen tarkoitus merkitä ja luokitella sisältöä, niin silti kanavien aihetunniste-käytännöissä on selkeitä eroja. Instagramissa aihetunnisteet liittyvät usein itse kuvaan, sen sisältöön ja niihin työkaluihin, jolla kuva on otettu esim. #mainoskuva #vsco jne.

Twitterissä puolestaan aihetunnisteet liittyvät enemmän keskustelun aiheeseen tai kohderyhmään, jota halutaan tavoitella esim. #natiivimainonta #mainostaja jne.

Ensin kannattaakin tutustua kanavan käytäntöihin, ennen kuin yrityksenä aloittaa aihetunnisteiden ryöstöviljelyn.

Ja ryöstöviljelystä puheen ollen.

Kaikkeen sisältöön ei ole pakko laittaa aihetunnistetta. Tai ainakaan kovinkaan montaa sellaista.

Aihetunnisteet tekevät sisällöstä löydettävämpää ja niiden avulla sisällöillä tavoitetaan orgaanisesti laajempi yleisö. Ja mitä useampi aihetunniste sisältöön lisätään, niin sitä enemmän tykkäyksiä ja jakoja sisällöt saavat. Mutta voi perustellusti kysyä onko tällaisesta vuorovaikutuksen kalastelusta mitään hyötyä yritykselle?

On eri asia kun yksityishenkilö laittaa insta-kuvaansa 15 eri aihetunnistetta jotta saisi kuvalleen mahdollisimman paljon tykkäyksiä. Kun taas yritys tekee samoin se koetaan spämmäyksenä ja näin enemmän negatiivisena. Eli kannattaa olla huolellinen siinä kuinka paljon aiheeseen epärelevantteja aihetunnisteita sisältöönsä haluaa.

Ajatus on vähän sama kuin jos yritys laittaa Facebookiin kissavideon. Varmasti tulee vuorovaikutusta, mutta jos tarkoituksena on myydä asiantuntijapalveluita, niin ei tykkäykset välttämättä tule oikealta kohderyhmältä tai johda mihinkään liiketoiminnallisesti kannattavaan.

On myös hyvä muistaa, että yrityksen itselleen luomien aihetunnisteiden ei tarvitse sisältää yrityksen nimeä, mutta niiden on edustettava yrityksen toimintaa ja arvoja kuten esimerkiksi #vaikutustoimisto

Ei mulla nyt muuta. "Hey, let's be careful out there." #HillStreetBlues #quote

Kirjoittaja Mikko Nisula (@lammikko) on Vaikutustoimisto Zipipop Freudin suunnittelija.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö