Sosiaalinen sukellusvene

Timo Nurmi 31.10.2017 08:53

Opi oppimaan – kone ainakin oppii

Timo Nurmi

Miksei tiettyä osaa työajasta voisi dedikoida oppimiseen?

Kirjoitin viime viikolla huolestani: löytyykö Suomesta koulutusta markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisille, kun opeteltava kenttä on taas menossa uusiksi. Kriitikon mielestä mikään ei tietysti ole muuttunut ja datan ja tekoälyn hypeissä on kyse lähinnä kaltaisteni saarnamiesten egobuustauksesta.

Ammattikuntien työkalupakki on tietysti mennyt jatkuvasti uusiksi. Kollega opiskeli aikoinaan mainostekstausta oppiaineessa somistus.

Ruotsalaisen KTH-yliopiston innovaatioprofessori, aikaisemmin Ruotsin keskuskauppakamaria vetänyt ja nykyisin Googlella työskentelevä Nicklas Lundblad kävi viime perjantaina Finlandia-talolla puhumassa työn tulevaisuutta ruotivassa seminaarissa.

Kun Lundblad oli höyrynnyt tekoälystä ja työn merkityksestä oman puolituntisensa, joku yleisön joukosta kysyi, mitä tällaisen viisikymppisen miehen pitäisi tehdä, jotta pysyy kehityksessä mukana.

Lundblad antoi vinkin: opettele oppimaan. Verkko on täynnä materiaalia: kirjoja, verkkokursseja, videoita.

Itse asiassa oppimisen pitäisi olla keskeinen osa minkä tahansa työpaikan toimintaa. Miksei tiettyä osaa työajasta voisi dedikoida oppimiseen? Pulaa ei ole tavoista oppia vaan ajankäytöstä. Nyt koulutukseen panostetaan tyypillisesti siten, että koulutusbudjetti mahdollistaa parin päivän seminaariin osallistumisen.

Kun mietimme oppimista, ajattelu on edelleen liian tutkintokeskeinen, sanoo Lundblad. Pitäisi olla vain lista asioita, joita eri tehtävissä pitää hallita ja opin voisi etsiä mistä tahansa. Tuon listan tulisi tietysti heijastaa todellisia tulevaisuuden vaatimuksia, ei asioita joita on perinteisesti totuttu opettamaan.

Joillain toimialoilla, etupäässä it:ssä, tämä onkin jo todellisuutta. Myös verkkomainonnan puolella on sertifikaatteja, joiden vaatimia taitoja voi opiskella itsenäisesti ja tehdä testejä. Tällaista ajattelua olisi kuitenkin hyödyllistä laajentaa kaikkeen oppimiseen. Suomessa voisi olla erillisiä "testauskeskuksia", joissa osaamisensa voisi käydä validoimassa ja näin antaa signaalin työmarkkinoille.

Jos datavetoinen viestintä ja markkinointi vaativat uudenlaista osaamista, tekoäly voi myös tehostaa oppimista. Mietipä sairauksien parantamista tai ilmastonmuutosta - mitä jos ihminen pystyisi oppimaan asioita kymmenen tuhatta kertaa nopeammin, haastaa Lundblad.

Pari viikkoa sitten julkaistu uutinen Aplha Go Zero -tekoälystä antaa osviittaa siitä, mitä tämä voisi tarkoittaa. Toisin kuin alkuperäinen Aplha Go -algoritmi, jolle syötettiin tuhansia ihmisten pelaamia pelejä aineistoksi, Zero oppi täysin itsenäisesti pelkkiin pelin sääntöihin perustuen muutamassa päivässä maailman parhaaksi Go-pelaajaksi.

Koska algoritmi ei ollut riippuvainen ihmisten tavasta oppia pelin hallintaa, se kykeni kehittämään uudenlaisia, ihmiselle uusia, pelistrategioita.

Samaa ajatusta pohtii Rauhankoneen Timo Honkela. Emme ymmärrä omasta osaamisestamme kuin murto-osan, hän sanoi haastattelussa. Kone kykenee keksimään uudenlaisia tapoja ratkaista ongelmia – ei syöttämällä sille osaamista, joka ihmisellä on vaan antamalla algoritmin löytää ratkaisuja itsenäisesti.

Oppimista kannattaa lähestyä avoimin silmin.

Kirjoittaja Timo Nurmi on viestintätoimisto Vapa Impactin toimitusjohtaja ja perustajaosakas, joka on keskittynyt erityisesti verkon tuomiin mahdollisuuksiin. Timoa voi seurata Twitterissä @ttnurmi.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö