Vierasblogi

Sari-Liia Tonttila 14.5. 08:00

Eikö kriisiviestintää enää tarvita?

Ahjo Communicationsin partneri ja vanhempi neuvonantaja Sari-Liia Tonttila.

Lokerointi ei enää toimi kaikessa viestinnässä, vaan kategoriat ovat osa laajempia teemoja. Parhaimmillaan viestinnällä saadaan aikaan parempaa maailmaa kohti vievä muutos.

Maan parhaat viestintätyöt esitellään ja palkitaan jälleen kevään Finnish Comms Awards -gaalassa.

Kilpailun päätuomarina tein aluksi huolestuttavan huomion. Tänä vuonna kilpailun Ympäristö-kategoriaan lähetettiin yllättävän vähän töitä. Mitä ihmettä? Eikö Suomessa tehdä ympäristöviestintää, varsinkin aiheen ollessa niin keskeinen ja ajankohtainen?

Sitten katsoin kokonaisuutta. Vastuullisuus, ilmastonmuutos ja kestävän liikkumisen, asumisen ja elämysten rakentaminen olivatkin yksittäistä kategoriaa suurempi ja laajempi teema. 

Tämä kertoo siitä, ettei lokerointi enää toimi vastuullisuudessa. Se valtaa alaa ja on läsnä kaikkialla – ja hyvä niin.

Finnish Comms Awardsin kilpailutyöt kuvaavat suomalaisen viestinnän tilaa ja tavoitetta. Mitä haluamme tällä hetkellä? Mitä teemme juuri nyt?

Elämme merkitysyhteiskunnassa. Tämä näkyy ja kuuluu varsinkin sosiaalisessa mediassa. Haluamme, että sillä mitä teemme on suurempi merkitys ja se ratkaisee ihmisten ongelmia. Ja maailman ongelmia.

Maailman suurimmat ongelmat ovat myös suurimpia bisnesmahdollisuuksia. Siitä syystä merkitysyhteiskunnan rakentamisen tulisi kiinnostaa jokaista yritystä.

Tämänvuotiset kilpailutyöt puhuivat tuotetta tai palvelua laajemmista ilmiöistä ja ongelmista, joita oli ratkaistu. Painavat yhteiskunnalliset teemat, kuten parempaan yhteiskuntaan johtavan muutoksen tekeminen, ovat Finnish Comms Awardsissa vahvasti esillä.

Kriisiviestintä loistaa poissaolollaan tämän vuoden kilpailussa: kriisiviestintäkategoria puuttuu tyystin. Emmekö alana siis arvosta kriiseihin varautumista ja niissä viestimistä?

Tällä hetkellä näyttää siltä, että emme ainakaan koe sitä omaa kategoriaansa tarvitsevaksi osa-alueeksi. Kriiseistä on aina vaikea puhua – niistä kertomiseen ja niiden avaamiseen vaaditaan rohkeutta. Omakaan toimistoni, Ahjo, ei lähettänyt kilpailuun tänä vuonna kriisiviestintätyötä. Voin vakuuttaa, että kriisejä on ollut. Niistä ei ole koskaan pula.

Tapamme viestiä ja hahmottaa viestintää on kuitenkin muuttunut: monesti haastavista paikoista ei puhuta enää kriisinä, vaan kriittisen palautteen käsittelynä, maineenhallintana tai jonakin muuna. Kyse on erityishuomiota vaativista tilanteista, muttei varsinaisista kriiseistä.

Sosiaalinen media tekee tästäkin uuden normaalitilan. Aidot kriisiviestintätilanteet eivät häviä, mutta rajautuvat tarkemmin.

Lopuksi vielä ajatus talous- ja sijoittajaviestinnästä, joita myös viestintätoimistoissa tehdään, mutta jotka tuntuvat pysyvän piilossa. Pörssissä on käynyt kuhina jo viidettä vuotta peräkkäin. Silti Finnish Comms Awardsin talous- ja sijoittajaviestinnän kategoriaan ei tullut yhtä ainoaa työtä.

Talous- ja sijoittajaviestinnän pitäisi nousta näkyvämmin esille. Muutoksen tekeminen ja kasvun aikaansaaminen vaativat paljon työtä, panostusta ja sijoituksia. Haluamme tietää näistä. Hyvässä talousviestinnässä manifestoidaan totuuden ja läpinäkyvyyden arvoja. Siksi talousasioiden viestiminen ymmärrettävästi on yhteiskunnallemme tärkeää.

Soten kaatuminen on yksi esimerkki huonosti hoidetusta talousviestinnästä. Jos soteuudistuksen taustalla jylläävistä luvuista, vaikutuksista ja perusteluista olisi kyetty kertomaan ymmärrettävästi, olisi sen polku voinut olla hyvinkin toisenlainen ja haasteita olisi ehkä saatu selätettyä.

Silloin viestinnän arvo olisi todellakin ollut, kuten sanottua, mittaamaton.

Finnish Comms Awardsin finalistit lista löytyvät täältä. Kilpailun palkintojenjakotilaisuuteen 28.5.2019 voi ilmoittautua täältä.

Kirjoittaja Sari-Liia Tonttila on viestintätoimisto Ahjo Communicationsin partneri ja vanhempi neuvonantaja sekä Finnish Communications Awardsin päätuomari.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö