Vierasblogi

Jari Perko 23.11. 13:44

EU sääntelee ja sääntelee – ja lopussa voittaa Google?

Olisiko Suomessa tai Pohjoismaiden tasolla syytä miettiä median ja yritysten yhteistä konsortiota, miettii Asiakkuusmarkkinointiliiton Jari Perko.

Otsikko myötäilee jalkapallosta tuttua tokaisua, jossa MM-kisoja pelataan, pelataan ja lopussa aina Saksa voittaa.

Online-markkinan ja digitaalisen markkinoinnin pelikenttää EU:ssa muutettu viime aikoina reippaasti muun muassa EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) kautta.

Lisäksi sähköisen markkinoinnin kokonaisuutta voimakkaasti koskevaa ePrivacy-asetusta valmistellaan parhaillaan. EU on sääntelyhankkeidensa äärellä isosti kertonut tavoitteena olevan edistää eurooppalaista liiketoimintaa.

Käytäväpuheissa ja lavoilla on julistettu päämääränä olevan laittaa isosti kampoihin erityisesti Googlelle ja Facebookille.

Kohta on pari sataa päivää GDPR-aikaa takana, on hyvä hetki tutkailla, mitä erilaiset tutkimukset kertovat väliaikatietona pelitilanteesta.

Online-datavirtojen kuohua ja kuihtumista

Evästeet ja muun onlineympäristön niin sanotut trackerit ovat keskusteluttaneet isosti koko vuoden. Vaikka GDPR ei niitä niin selvästi sääntelekään, niin tulkintoja ja muutoksia on ollut ilma sakeana.

Ensinnäkin Google on toiminut itse vahvasti tosiasiallisena regulaattorina lähettäessään lainsäädännön suostumukseen kytkettyjä muotovaatimuksiaan arvoketjun toimijoille.

ClickZ ja Ghostery tutkivat online-mainonnan tavoittavuutta GDPR:n voimaantulon jälkeen kesällä analysoimalla 2000 sivustoa Euroopassa.

Google oli ainoana pystynyt pitämään tavoittavuutensa, Facebookilla oli tiputusta 6 prosenttia ja muilla online-mainonnan verkostotoimijoilla oli tavoittavuudessa tiputusta noin 20–30 prosenttia.

Reuters-instituutti puolestaan tutki 200 uutissivuston evästemääriä EU:ssa GDPR:n jälkeen. Kolmannen osapuolen evästeiden määrä tippui keskimäärin 22 prosenttiin, mutta Googlen evästeet vähenivät vain yhden prosentin.

Jos ja kun edetään kohti suostumustaloutta, niin Google ja Facebook saisivat suostumuksen antamishalukkuutta koskevan tutkimuksen (Smartpipe/PBP Research) mukaan 3–5 kertaa enemmän suostumuksia kuluttajilta verrattuna muihin niin sanottuihin kolmansiin osapuoliin.

Toisaalta Googlella ja Facebookilla on jo nyt massiivinen suostumuspohja.

Rahoitushanat EU-alueelle ehtymässä?

Siirryttäessä Googlesta isompaan uuden liiketoiminnan kuvaan kuuluu rahoituksen kentältä mielenkiintoisia uutisia. 

GDPR näyttäisi tiputtaneen investointeja EU:n teknologiasektorin startup-yrityksiin. Illinois Institute of Technologyn ja University of Marylandin tuoreet laskelmat kertovat, että GDPR:n voimaantulon jälkeen rahoitus EU:ssa on laskenut 17,6 prosenttia.

Rahoituksen määrä on tippunut keskimäärin 40 prosenttia per hanke. Iältään nuorimpien startup-yritysten kerrotaan kärsineen eniten. Ennen GDPR:ää investoinnit olivat kutakuinkin tasoissa vertailussa USA:n ja EU:n välillä.

Mielenkiintoista seurata, mitä tapahtuu pidemmällä aikavälillä. Muun maailman tietosuojasääntely näyttäisi osin seurailevan EU:n viitoittamaa polkua, näin esimerkiksi äskettäin Kaliforniassa ja Brasiliassa.

Olisi sittenkin niin, että seuraavassa käänteessä uuden sääntelyn ikeeseen taipunut ja tottunut EU taas nousee ja imee investointeja?

Kansallisen liigan hynttyyt yhteen?

Palataanpa alussa mainittuun Saksaan. Googlella ja Facebookilla niin valtava, usein vahvasti tunnistettujen asiakkaiden päivittäinen asiointi – ja sitä myöten datavirta – että isonkaan markkinan lokaalin toimijan on yksin kovin vaikea pärjätä niitä vastaan.

Saksassa on irrotettu katse omasta pelistä ja lähdetty kokoamaan kansallisen sarjan toimijoista kunnon vastusta Googlelle ja Facebookille.

Saksassa ovat mediatalot, verkkokaupat, operaattorit ja muut toimijat muodostaneet ison konsortion, joka on luonut yleiskäyttöisen käyttäjätunnisteen netID:n, jonka vihreä painike on ilmestynyt marraskuussa lukuisille saksalaisille sivustoille.

GDPR-kehykseen sopeutettua tunnistetta hallinnoimaan on perustettu erillinen voittoa tavoittelematon yhteisö. Tavoitteena on kyetä luomaan aito kilpailija Googlelle ja Facebookille ja synnyttää paremman datan online-yleisöjä ja parempaa asiakas- ja sisältökokemusta. Mukana hankkeessa ovat perustajat RTL Deutschland, ProSiebenSat.1 ja United Internet sekä muun muassa Otto, Spiegel, Zalando ja DPD.

Konsortioon on yhdistetty vanhoja kirjautumiskonsepteja ja hankkeella on jo lähdössä 35 miljoonaa rekisteröityä käyttäjää, joka on noin 60 prosenttia Saksan online-populaatiosta.  

Median saralla on Suomessa kokemusta erilaisista konsortioista jo printin ajalta.

Olisiko Suomessa tai Pohjoismaiden tasolla syytä miettiä samanlaista järjestelyä kuin Saksassa? Vai koko EU:n tasolla?

Vai kilpaileeko kukin omillaan ja toivoo, että globaalien lääninherrojen vasallina pärjätään kumppanuushengessä? Vai luotammeko siihen, että EU sääntelee isoja toimijoita niin tiukasti, että paikalliselle toimijoille syntyy uutta tilaa kasvaa ja menestyä? Väliaikatulokset eivät tosin tällaista lopputulosta ennusta. Toivottavasti EU tietää, mitä se tekee.

Kirjoittaja Jari Perko on Asiakkuusmarkkinointiliiton toimitusjohtaja.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö