Vierasblogi

Pauli Waroma 27.10.2014 12:40 päivitetty 4.2.2016 10:47

Kirkko tarvitsee markkinointia ja yhteiskunta tarvitsee kirkkoa

Edelleen ajatellaan, että seurakunnan kaikissa tilaisuuksissa tuputetaan jeesusta.

Diakonialla on 380 000 asiakaskontaktia vuodessa, perheneuvonnalla 85 000 ja perhekerhoihin osallistuu vuosittain 1 100 000 ihmistä.

Musiikkileikkikoululaisia on kymmeniä tuhansia – ilmaisessa musiikinopetuksessa, ilman että lapset laitetaan veisaamaan virsiä.

Kadulla sanotaan, että kristinusko on paha, koska sen nimissä on aikojen saatossa tapettu niin ja niin monta ihmistä.

Edelleen ajatellaan, että seurakunnan kaikissa tilaisuuksissa tuputetaan jeesusta, edelleen kymmeniä tuhansia ihmisiä saattaa erota kirkosta, vain koska kristillisdemokraattisen puolueen edustaja sanoo vastustavansa homoliittoja.

Miksi me teemme markkinointia kirkolle? Mitä on mainonta, mitä on markkinointi, mitä on brändi? Semantiikkaa.

Kirkko tarvitsee vahvuuksistaan viestimistä erottuvalla ja koskettavalla tavalla, jotta ihmiset tietäisivät, mitä kirkko tekee ja miten.

Eletään vuotta 2014 ja väkivaltainen lähetystyö on varsinkin Suomen näkövinkkelistä mennyttä aikaa – emmehän arvostele jatkuvasti tämän päivän saksalaisiakaan siitä, mitä joskus on tapahtunut.

Ilmaiseen muskariin ilmoittautuessa ei kysytä, onko seurakunnan maksava jäsen. Päivi Räsänen ei ole töissä kirkolla, eikä kovinkaan vaikutusvaltainen kirkkopäättäjä.

Siksi kirkko tarvitsee markkinointia. Jotta ihmiset tietäisivät, mitä kirkko tekee ja mitä ei. Mitä kirkko ajattelee asioista ja mitä ei. Ja ennen kaikkea siksi, että kirkko ei ole etäinen instituutti, josta edes voidaan sanoa ”miten kirkko ajattelee”, koska kirkko koostuu seurakuntalaisista. Kaikista niistä suomalaisista, jotka kuuluvat kirkkoon. Eli valtaosasta väestöämme.

Kirkko tarvitsee markkinointia myös siksi, että yhteiskuntamme tarvitsee kirkkoa.

Kirkko tukee vahvasti rakenteitamme. Ei vain hautauspalveluita, vaan kaikkia niitä palveluita, joita kukaan muu ei tuota. Vanhuksilta, velallisilta, lapsilta ja nuorilta lähtisi paljon päivittäistä apua ja yhteyksiä pois, jos kirkko ei olisi tuottamassa palveluitaan. Satojatuhansia kontakteja vuosittain.

Mitä tekisimme, jos kaikki suomalaiset lopettaisivat kirkollisveron maksamisen – tai edes puolet? Kirkon tuottamat palvelut lakkautettaisiin, tai ne jäisivät kunnille tai valtiolle hoidettavaksi.

Mistä lisärahat löytyisivät? Itse en usko, että säästetyt sataset laitettaisiin tehokkaasti tuotettuun yhteiskuntaamme vahvistavaan palvelutoimintaan. Ei, ne ohjattaisiin niille, jotka markkinoivat. Luultavimmin McDonald’s saisi osansa, varmaan myös H&M.

Yhteiskuntatieteen tohtori Brené Brown puhuu yhdessä historian katsotuimmassa TED-puheessa yhteyden merkityksellisyydestä. Siitä kuinka tärkeää meidän on löytää yhteys, yhteys toisiimme, yhteys kaikkeen.

Voiko se olla yksi elämän tarkoituksista? Yhteyden kasvattaminen. Silloin meidän tulisi vahvistaa niitä hetkiä ja kohtaamisia, joissa yhteyksiä luodaan, eikä vähentää niitä.

PS. Onko se huono asia, että kirkko tuottaa edellä mainittuja palveluita? Miksi vastustetaan organisaatiota, joka koostuu suurimmasta osasta meitä. Organisaatiota, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on arvo.

Kirjoittaja Pauli Waroma on markkinointitoimisto Sherpan toimitusjohtaja. Sherpa on suunnitellut 2014 seurakuntavaalien markkinointikampanjan.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kampanjacheck

17.07.2019 08:12

Helsingin Sanomien viesti Trumpille ja Putinille levisi maailmalle vuosi sitten

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Helsingissä vuosi sitten. Helsingin Sanomien ja TBWA\Helsingin kampanja Welcome to the Land of Free Press on sen jälkeen kerännyt mainetta ja palkintoja. M&M julkaisee nyt verkossa kampanjan taustoista kertovan juttunsa viime elokuulta.