Vierasblogi

Michaela Ramm-Schmidt, Markku Vierula 8.5. 14:29

Yhteiskunnalliset ongelmat ovat yritysten ratkottavissa

Michaela Ramm-Schmidt

Yhteiskunnallisen mission liiketoimintaansa ottanut yritys edellyttää kumppaneiltaan saman arvopohjan jakamista.

Professori Michael E. Porter kannustaa kytkemään yhteiskunnallisia ongelmia yritysten resursseihin. Hän näkee, että yrityksillä on enemmän edellytyksiä ottaa vastuulleen haasteita kuin yhteiskunnallisilla instituutioilla.

Yritysten taloudellinen menestys on myös yhä vahvemmin sidoksissa organisaation yhteiskunnallisen rooliin – ja monet sosiaaliset ongelmat ovat ratkaistavissa yritysten yhteiskunnallisen tehtävän löytämisellä.

Professori Minna Halmeen mukaan vastuullinen innovaatio on merkittävällä tavalla jatkojalostettu tuote, palvelu tai innovaation varaan syntynyt liikeidea.

Unileverin toimitusjohtaja Paul Polman on innovatiivisen vastuun kannalla.

Unilever on jo pitkään pyrkinyt tunnistamaan yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja globaaleja ongelmia. Epätasa-arvo, köyhyys, nuorten työttömyys ja ilmastonmuutos ovat esimerkiksi asioita, joita myös yritykset voivat ratkoa.

"Liiketoiminnan on vaikutettava myönteisesti maailman kohtaamiin haasteisiin", kertoo Polman sanoo.

Liiketoiminnan pitäisi toimia osana ratkaisua, professori Michael Porter sanoo. Siinä missä tuotantolaitos ennen aiheutti esimerkiksi päästöjä voidakseen tehdä voittoa ja jätti ongelmien ratkaisemisen muiden toimijoiden vastuulle, on sen nyt ratkaistava myös päästöongelmia.

Porterin mukaan yrityksillä on ylivertaiset edellytykset ratkoa erilaisia ongelmia verrattuina ei-kaupallisiin toimijoihin.

Sanotaan, että yrityksillä ei ole enää yksinoikeutta brändeihin. Moderni ympäristö, jossa muun muassa sosiaalisen median avulla arvotetaan, tuotetaan ja jaetaan tietoa, on siirtänyt päätös- ja vaikutusvallan suurelle yleisölle.

Kuluttajat ovat perinteisesti olleet kohteita yritysten myynnissä ja markkinoinnissa. Vallan ”vaihduttua” kuluttajille on yritysten osoitettava, miten ne osallistuvat maailman ongelmien ratkomiseen. Uusi asetelma luo mahdollisuuksia innovaatiolle.

Huoli maapallon tilasta, ilmastonmuutos, erilaisten ryhmien uhanalainen asema globaalisti ja paikallisesti ovat tekijöitä, jotka tuovat yritysten toimintaan yhteiskunnallisen ulottuvuuden. Nämä trendit muuttavat toimintaympäristöä.

Trendeihin voi joko mennä mukaan ja hyötyä niistä tai jäädä odottelemaan, että lainsäätäjä tai markkinat pakottavat muuttumaan.

Erään tutkimuksen mukaan kestävän kehityksen edelläkävijät saavat 5-15 vuoden etumatkan suhteessa kilpailijoihin.

Klassinen esimerkki vastuullisuudesta on Body Shop, joka perusti liiketoiminnan tuotteisiin, joita ei testattu eläimillä. Auton omistamisen tarpeellisuutta haastaa OP-ryhmän DriveNow-yhteiskäyttöautot.

Helsinkiläinen ravintola Nolla pyrkii toiminnallaan minimoimaan hävikin. Tämä varmistetaan muun muassa sillä, että asiakkaat tilaavat ateriakokonaisuutensa etukäteen ja keittiössä on iso komposti.

Finlayson ottaa voimakkaasti kantaa yhteiskunnassa olevaan keskusteluun tasa-arvosta ja vähemmistöjen asemasta.

Del Monte on ananasviljelmillään Afrikassa parantanut työntekijöidensä ja heidän perheidensä elinolosuhteita.

Del Monten perustamat koulut, länsimaista tasoa olevat työntekijöiden terveydenhuolto-ohjelmat ja päiväkodit ovat kokonaisvaltaisia yhteiskunnallisia ratkaisuja.

Yhteiskunnallinen vastuu vaikuttaa sekä kaupassa yritysten että kuluttajien kanssa. Koko ketjun tulee heijastaa vastuullisuutta alkutuotannosta ja jakelusta kuluttajalle asti.

Yhteiskunnallisen mission liiketoimintaansa ottanut yritys edellyttää kumppaneiltaan saman arvopohjan jakamista.

Harmillisen usein vastuullisuus on kuitenkin liiaksi pintakiiltoa, joka näkyy lähinnä juhlapuheissa. Yhteiskuntavastuun siirtäminen puheista teoksi edellyttää yrityksissä uutta ajattelua. Tuotantolähtöisestä näkökulmasta on siirryttävä ihmiskeskeiseen ajatteluun, määrittelee professori Philip Kotler.

Moni yritys on toki tehnyt parannus- ja kehitystyötä – jo ihan lainkin vaatiessa sitä. Aito vastuullisuus on kuitenkin enemmän – se on integroitu liiketoimintaan ja päätöksentekoon.

Usein tehty hyvä työ saattaa myös jäädä raportoinnin tasolle. Mahdollisuudet viestiä teoista jätetään käyttämättä. Viestimällä niistä aktiivisesti luodaan kilpailukykyä kaikkien sidosryhmien suuntaan.

Nuoremmat sukupolvet vaativat työnantajaltaan vastuullista missiota. Usein jopa työntekijä asettaa kriteerit yritykselle.

Yrityksen arvomaailma on tärkeä hyvien työntekijöiden houkuttelussa. On tutkimuksia, joissa yrityksen missio ja yhteiskunnallinen rooli ovat merkittävämpiä vetovoimatekijöitä kuin palkka. Se mitä yritys edustaa ja tekee, on osa työn tarjoamaa arvoa.

Paremmalla motivaatiolla ja työn merkityksellisyydellä on selkeä vipuvaikutus parempaan tehokkuuteen ja sitoutumiseen.

Michaela Ramm-Schmidt on vastuullisen liiketoiminnan asiantuntija ja valmentaja, Markku Vierula on tietokirjailija, brändiasiantuntija ja konsultti.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö

Kommentti

16.10.2018 10:56

Naiset Pörssiklubiin? EVVK

Pörssimaailma kaipaa imagonsa kohennusta tasa-arvoisempaan suuntaan. Karhunpalvelus asialle tehdään, jos keskustelu juuttuu pelkästään Pörssiklubin jäsenyyden ympärille.