KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Aikakausmedia

Sanna Suokko 6.9. 08:00

Oman median rakentamisessa kannattaa olla rohkea ja kokeileva

 

”Olen irtisanonut osuuskauppani asiakasomistajuuden sekä S-Pankin asiakkuuden. Tämä johtuu siitä, että en ole tyytyväinen Prismojen toimintaan koskien Pride 2018 Helsinki -tapahtumaa. Olkaa hyvä ja poistakaa minut rekisteristänne. En tarvitse Yhteishyvä-lehteä enää.”

Tämä lukijapalaute kolahti sähköpostiini heti lomilta töihin päästyäni. Kesäkuun Yhteishyvä-lehdessä kerroimme Pride-yhteistyöstä, jossa Prisma-ketju ja siellä yksinoikeudella myynnissä oleva Boy Meets Girl -tuotemerkki olivat mukana. Kirjoitin jutun vastuullisuusjohtajastamme Lea Rankisesta, joka kertoi omakohtaisen elämäntarinansa ja osoitti miten tärkeää on, että suvaitsevaisuus näkyy muuallakin kuin juhlapuheissa.  

Palautetta tulee. Aina. Se on hyvä merkki, vaikka pieni osa palautteista johtaisi S-Etukortin saksimiseen. Omistajalla on oikeus siihenkin. Jos sisällöt eivät koskettaisi, olisimme huolestuneita. Yhteishyvällä, joka on S-ryhmän oman median kruununjalokivi, on ikää 113 vuotta, ja se tavoittaa kuukausittain lähes kolme miljoonaa suomalaista, kun mukaan lasketaan sekä printti että verkkoliikenne.

Miten tähän on päästy? Kun liiketoimintoja on kehdosta hautaan kuten S-ryhmällä, ja jokainen putiikki haluaa osansa julkaisusta tai kanavasta, on johdon ja toimituksen oltava skarppina: mitkä ovat yleisöjemme todelliset tarpeet ja miten kehitämme jatkuvasti omaa ymmärrystä, jotta oma median sisällöt palvelevat aidosti kuluttajia yhä kiihtyvässä, monikanavaisessa toimintaympäristössä?

Aina se ei ole helppoa.

Kun yritys on yhtä suuri kuin S-ryhmä, on selvää, että ylin johto on melko kaukana jokapäiväisestä tekemisestä. Se ei silti tarkoita sitä, että johto voisi ulkoistaa itsensä oman median rakentamisen haasteista. Oman median tekeminen vaatii runsaasti sisäistä vuoropuhelua ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin, joiden on oltava strategisia ja pohjauduttava arvoille. Muussa tapauksessa omasta mediasta tulee helposti vain julkaisualusta, joka ei sitouta, palvele eikä siten tuota myöskään liiketoiminnallista hyötyä.

Oman median tekemisessä, ja täysin subjektiivisesti sanottuna, yksi tärkeimmistä asioista on, että resursointi otetaan vakavasti ja mahdollisuuksien mukaan valitaan myös luotettava kumppani tai kumppaneita, koska omat rahkeet harvoin riittävät kaikkeen. Sisällöntuotanto on oma taiteenlajinsa siinä missä digitaalisen ekosysteemin rakentaminenkin. Vaikka julkaisukanava on oma, kyse on aina yhteistyöstä, johon tarvitaan laaja-alaista osaamista, intohimoa, näkemystä ja ammattitaitoa. 

Olisi väärin väittää, että Yhteishyvä olisi kuin mikä tahansa media. Ei ole, koska Yhteishyvä-lehti postitetaan lähes kaikkiin asiakasomistajatalouksiin. Sitä ei myydä lehtihyllyssä eivätkä sen digitaaliset sisällöt ole maksumuurin takana kuten tilausmedialla. Käytännössä Yhteishyvää kuitenkin tehdään journalistisella kärjellä, mutta erona tilausmediaan on se, että lifestyle-viritteisen sisällön temmellyskenttänä on ainoastaan S-ryhmä ja sen eri liiketoimintojen tarjooma. Joka kerta kun asiakasomistaja saa lehtensä tai Instagram-storyssa pyörähtää Yhteishyvän ruokavideo, on lunastettava sekä asiakkaan että yrityksen eri liiketoimintojen odotukset.

Vaikka Yhteishyvä on reippaan kaupallinen, on Yhteishyvä myös muuta. Koko kaupparyhmän kantava voima on osuustoiminta-aate, jonka pohjalta nimettiin aikoinaan myös lehti. Jos ylevyys ahdistaa, loikkaa tämän lauseen yli, mutta suurena toimijana kannamme vastuuta siitä, millaista Suomea rakennamme ja millaisen perinnön jätämme jälkipolville.  Se on missio, joka on kaiken ytimessä myös Yhteishyvää tehdessä.

Paljon on tehty ja vielä enemmän on tekemättä. On tullut sekä hittejä että huteja, joista on yritetty ottaa opiksi. Hienointa on silti se, että oman median kautta voidaan synnyttää tuotemainosta kiinnostavampaa sisältöä, herättää keskustelua ja sitouttaa asiakasomistajuuteen. Olemme pyrkineet olemaan rohkeita ja kokeilemaan uusia kerronnan muotoja sitä mukaa kun mediaympäristö on muuttunut. Se on uskoaksemme ainoa tapa rakentaa pitkäjänteisesti siltaa sukupolvelta toiselle – ainutlaatuisessa yhteisen hyvän hengessä.

 

Sanna Suokko työskentelee toimituspäällikkönä SOK:n julkaisemassa Yhteishyvässä, innostuu taiten rakennetuista tarinoista ja pyrkii näkemään mahdottomassakin mahdollisuuden. Hän kulkee aika usein aurinkolasit päässä – ei diivaillakseen tai piilotellakseen, vaan ainoastaan siksi, että on hukannut jälleen tavalliset silmälasinsa. 

Yhteishyvä on palkittu Aikakausmedian Editkilpailussa Vuoden juttu -asiakaslehtisarjassa vuosina 2017 ja 2018. Jutut olivat Elämyksen metsästäjät ja Elämän eväät.

Aikakausmedia on suomalaisten aikakausmediakustantajien ja -julkaisijoiden yhteistyöfoorumi.

Lisää kumppanisisältöä