Tärkeintä on kiinnostava sisältö

Suomalaiset lukevat edelleen paljon, mutta lukeminen on yhtä pirstaloitunutta kuin sisällötkin. Lukeminen tapahtuu yhä useammin uusilla kanavilla ja alustoilla. Podcastit ja äänikirjat käsitetään yhä useammin lukemiseksi, ja myös aikakaus- ja sanomalehtisisältöjä tuotetaan nykyään luettuina. Oman lähipiirini nuoret miehet ovat innostuneet kuuntelemaan äänikirjoja siinä määrin, että he toivovat niitä jopa lahjoiksi. Itse hyppään oman kuplani ulkopuolelle helpoimmin kuuntelemalla eri aihepiirien ja asiantuntijoiden podcasteja.

Jos lukemista mitataan ainoastaan painettujen kirjojen ja lehtien osalta, jää uusien kanavien ja alustojen avulla tapahtuva lukeminen mittausten ulkopuolelle. Voidaanko siis puhua, että lukemisen määrä olisi kokonaisuudessaan vähentynyt? Maailma on tulvillaan sisältöjä, joiden lukemista nykyiset mittarit eivät tavoita tai joita ei edes haluta mitata.

Monipuolinen ja -kanavainen sisältötarjonta on ehdottoman hyvä asia. Jokainen voi lukea juuri niitä sisältöjä ja niissä kanavissa tai formaateissa kuin haluaa. Tietoon pääsee käsiksi helposti ja nopeasti juuri silloin kun haluaa, eikä tiedon kätkeminen ole helppoa.

Keväällä valmistuneen laajan Lasten ja nuorten mediapäivä -tutkimuksen mukaan sisällön esittämistapa ei ole ratkaisevassa roolissa, kun arvioidaan lukemisen vetovoimaisuutta. Kouluikäisille mediankäyttäjille tärkeämpää on sisällön kiinnostavuus ja ajankohtaisuus sekä se, kuinka helposti kyseinen sisältö on saavutettavissa. Perinteiset aikakauslehdetkin kiinnostavat, kunhan niitä on kotona tarjolla ja sisältö herättää uteliaisuuden.

Mittareita medialukutaitoon ja uuteen lukemiseen

Sisällön oikeellisuutta tai luotettavuutta voi olla hankala arvioida eri formaateissa, varsinkin, kun kuka tahansa voi toimia myös sisällön tuottajana ja jakelijana.

Juuri siksi olisi tärkeää mitata myös suomalaisten medialukutaidon tasoa. Pitäisi rakentaa mittareita, joiden avulla medialukutaitoa pystytään aidosti mittaamaan tämän päivän mediaympäristössä. Samoin lukemisen määrää kaikissa oleellisissa kanavissa.

Hyvä medialukutaito on keskeisessä roolissa nykyisessä tietotulvassa, jossa oikean ja väärän tiedon erottaminen ei välttämättä ole ihan yksinkertaista. Hyvä medialukutaito suojaa erityisesti lapsia ja nuoria.

Medialukutaidon opettaminen kuuluu kasvattajille, mutta tärkeä rooli on myös kustantajilla, medioilla ja meillä kaikilla sisällön tuottajilla. Toki voi olla niinkin, että nuoremmilla ikäryhmillä on tällä hetkellä paljon paremmat medialukutaidot kuin aikuisilla. Lasten ja nuorten mediapäivä -tutkimuksessammekin kävi ilmi, että osa lapsista ja nuorista kokee, että ”periaatteessa se menee silleen, että me opetetaan niitä ennen kuin ne meitä”, oli kyseessä sitten medialukutaito tai uusi teknologia.

Eli kuka opettaa ja ketä? Yksi asia on varma: lukutaidon ja uuden lukemisen moninaisuuden tutkiminen ei ole turhaa.

Anne Melander on Taloustutkimus Oy:n tutkimuspäällikkö.

Aikakausmedian tilaamassa ja Taloustutkimuksen ja Inspiransin toteuttamassa Lasten ja nuorten mediapäivä -tutkimuksessa selvitettiin 7–15-vuotiaiden mediankäyttötottumuksia ja heitä kiinnostavia sisältöjä, sekä vanhempien suhtautumista lastensa mediankäyttöön.

Aikakausmedia on aikakausmedioiden yhteistyöfoorumi, jonka jäseninä ovat kaikki merkittävät aikakauslehtikustantajat Suomessa.

Lue lisää Aikakausmedian blogikirjoituksia: