KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Nordic Morning

Jukka Sundquist 31.10.2016 12:10

Droideja, itse-ajavia autoja, lisättyä todellisuutta… Science fictionia vai datavetoisen markkinoinnin ja palvelukehityksen tulevaisuutta?

Olet tulossa töistä kotiin autolla, joka ohjaa itse itseään. Se ei ole omasi, vaan paikallisen “Uberin”. Jääkaappisi ilmoittaa puhelimeesi, mitä sieltä puuttuu ja mitä voisit tänään syödä. Hyväksyt jääkaapin ehdotukset ja tilaat samalla droidin tuomaan ostokset kotiisi. Matkalla katsot Facebookista huippusarjaa. Google kertoo sinulle itse räätälöimäsi henkilökohtaisen algoritmin, “digitaalisen sielusi”, perusteella kaupallisia ja ajankohtaisia uutisia, ja esittelee suosimasi vaatebrändin syysmallistoa. Kun pääset kotiin, droidi tuo jääkaappisi ehdottamat ostokset. Valmistat niistä aterian 3D-printterillä ja jatkat autossa aloittamasi sarjan katsomista olohuoneen seinältä augmented reality -silmälasit päässä.

Tämä ei ole ote science fiction -romaanista, vaan tulevaisuuden arjesta.

Nordic Business Forum tarjosi vastikään vahvoja katsauksia tulevaisuuteen. Kansainväliset gurut tykittivät toinen toistaan kovempia totuuksia siitä, miten maailma muuttuu. Seth Godin kertoi massamarkkinoinnin ajan olevan ohi. Scott Galloway julisti helpon tiedonhaun heikentävän globaaleja brändejä. Gary Vaynerchuk patisti yrityksiä ryhtymään medioiksi ja Peter Diamandis saarnasi robottien, sensorien ja tekoälyn aikaansaamista mullistuksista.

Kuinka kaukana olemme tästä tulevaisuudesta?

Itse-ajavia autoja maailmasta jo löytyy, mutta niiden käyttö liikenteessä ei ole laillista vielä missään. Pittsburghissa kokeillaan itse-ajavia takseja, joissa on kuljettaja mukana, mutta hän ei ohjaa autoa. Uber-sovellusta hyödyntäviä “takseja” sen sijaan on jo näkynyt myös Helsingin katukuvassa, joskin toiminnan lainmukaisuudesta kiistellään.

Jääkaapit ovat kasvavassa määrin yhteydessä verkkoon, mutta toistaiseksi suurin tähän liittyvä uutinen on ollut niiden kautta liikkeelle lähtenyt palvelunestohyökkäys.

Varsinaisia droideja ei kaduilla vielä kulje, mutta robohelikoptereiden hyödyntämistä pakettien kuljettamisessa on jo Suomessa testannut Posti ja maailmalla Amazon.

Vaikka emme vielä juurikaan katsele sarjoja sosiaalisesta mediasta, esimerkiksi Twitter on sopinut Skysportsin kanssa Englannin valioliigan huippuhetkien suorista lähetyksistä Britanniassa ja Irlannissa.

Omaa “digitaalista sieluamme” emme ole vielä kovin tietoisesti myyneet. Jätämme kuitenkin jatkuvasti tietoa itsestämme googlettaessamme ja surffatessamme verkossa. Ensimmäisiä merkkejä “digitaalisen sielun” myynnistä on esimerkiksi se, kun meille näytetään kohdennettua display-mainontaa jo ostetusta syystakista ilmaisella uutissivustolla, tai kun saamme kohdennettua mainontaa Facebookissa.

Ihan vielä emme ole Nordic Business Forumin gurujen visioimassa tulevaisuudessa, mutta hyvin lähellä sillä. Teknologioiden osalta moni asia on jo ratkaistu, mutta henkisesti emme ole vielä täysin valmiita hyväksymään niiden mahdollistamia muutoksia.

Miten muutoksesta tehdään totta?

Ensimmäinen asia on mahdollisuuksien tunnistaminen. Esimerkiksi itse-ajava autohan on suuri mahdollisuus palvelukehityksen ja ajankäytön näkökulmasta. Välillä tuntuu, että pyrimme pitämään kiinni olemassa olevasta sen sijaan, että suhtauduttaisiin avoimin mielin muutoksen luomiin mahdollisuuksiin. Esimerkiksi lainsäädäntö ja poliittiset rakenteet ovat loppujen lopuksi vain hidasteita väistämättömän muutoksen tiellä.

Toiseksi, totutuista ajattelutavoista ja toimintamalleista on uskallettava päästää irti. Otetaan esimerkiksi markkinointi. Massamainonnan aika on ohi. Nykyteknologia mahdollistaa sen, että kuluttajan hyväksynnällä mainontaa ja markkinointiviestintää voidaan personoida kunkin omien tarpeiden mukaan.

Yritysten ei enää tarvitse yrittää hurmata kaikkia, vaan ne voivat keskittyä olemaan kiinnostava media omalle “heimolleen”. Tämä edellyttää vahvaa tarinankerrontaa, jonka keskiössä ovat asiakkaiden tarpeet. Kuluttajan hyväksyntään perustuvia kaupallisia sisältöjä tarvittaneen vielä tulevaisuudessakin, mutta ne tulevat olemaan jotain ihan muuta kuin uudelleen kohdennettua mainontaa jo ostetusta syystakista.

Kolmas tärkeä asia on luovuus. Ei pidä ryhtyä rengiksi uusille teknologioille, vaan käyttää niitä keinoina parempaan. Luovuuden ja innovoinnin avulla löydetään merkitykselliset syyt teknologioiden hyödyntämiselle.

Voi esimerkiksi hyvin olla, että ihmiset eivät vielä pitkään aikaan halua droidien tai ruoan 3D-printtauksen kaltaisia teknologioita osaksi arkeaan. Kun luovien innovaatioiden kautta pystytään osoittamaan uusien teknologioiden hyödyt ja ne kyetään hinnoittelemaan houkuttelevasti, ihmisten kiinnostus herää ja kulutustottumukset alkavat muuttua. Hyvä esimerkki tästä on mikroaaltouuni, joka löysi tiensä jokaiseen keittiöön 80-luvulla.

Haluammeko olla digitalisaation voittajia?

Nämä esimerkit ja Nordic Business Forumin puhujien visiot saattavat tuntua pelottavilta. Kysymys kuitenkin kuuluu, haluammeko yrityksinä, yhteiskuntana ja kuluttajina olla digitalisaation ja globalisaation aktiivisia voittajia, vai passiivisia sivustakatsojia?

Haluan nähdä meidät suomalaiset voittajina. Seth Godinin mantraa lainaten: merkittäviä asioita tapahtuu, kun uskallamme muuttua ja pyrimme olemaan ainutlaatuisia ja luovia.

Miten tämä kaikki sitten liittyy datavetoiseen markkinointiin ja palvelukehitykseen? Fundamentaalisesti! Mitä avoimemmin suhtaudumme muutokseen, sitä paremmin pystymme tunnistamaan teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet ja toteuttamaan datavetoista markkinointia ja palvelukehitystä. Ja mikä tärkeintä, asiakkaina olemme silloin aidosti keskipisteessä!

Enjoy the change!

Eiköhän hypätä muutokseen mukaan! Me Klikissä ja Nordic Morningissa annamme mielellämme vauhtia ja autamme matkan kaikissa käänteissä.

 

Jukka Sundquist on mediaoptimointiin erikoistuneen Klikkicomin toimitusjohtaja ja IAB Finlandin hallituksen jäsen. Klikkicom on osa pohjoismaista Nordic Morning -konsernia.

Lisää kumppanisisältöä