Helsinkiläinen näkee keskimäärin viisi tuhatta brändiä tai brändiviestiä päivässä. Visuaalisen sisällön määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, ja ihmisten aivot ovat tottuneet ohittamaan suuren osan viestitulvasta. Tästä syystä yhä useampi yritys on alkanut välittää viestiä yhä vahvemmin myös äänen keinoin.

Bauer Media n äänibrändäyksen asiantuntijan Lauri Domnick in mukaan kiinnostus ääneen on kasvanut rajusti kahdessa vuodessa.

"Vielä neljä vuotta sitten yrityksiä ei juuri kiinnostanut, kun otin oman firman kautta yhteyttä. Nyt ovet aukeavat joka paikkaan, kun kerron, millä asialla olen", Domnick kertoo.

Yritykset kiinnittävät äänibrändiinsä huomiota useimmiten televisiossa ja radiossa. Äänibrändin käsite on kuitenkin laajempi. Siihen liittyvät erilaiset tilanteet, joissa brändi on tekemisissä asiakkaan kanssa. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi odotustilat, puhelinpalvelut, messut, toimistot, kokoukset, myymälätilat, elokuvateatterit ja asiakastilaisuudet.

Verkon ja sosiaalisen median merkitys kasvaa entisestään. Tutkimusyhtiö Gartner in ennusteen mukaan vuonna 2020 jopa 30 prosenttia kaikesta online-sisällöstä kulutetaan korvien kautta.

Se tarkoittaa, että äänibrändäyksen ammattilaisille pitäisi riittää kysyntää. Uusia toimijoita ja äänibrändäystoimistoja tulee markkinoille. Niiden palvelujen sisältö vaihtelee usein taustamusiikkivalinnoista ja mainossävelmistä tai äänilogoista aina kokonaisvaltaiseen audiostrategiaan.

Vuonna 2010 perustettu Audiodraft aloitti toimintansa äänen ja musiikin tuotantotalona. Liiketoiminta on lähtenyt uusille kierroksille sen jälkeen, kun yhtiö alkoi tarjota viime vuonna äänibrändäysstrategian suunnittelua kokonaisuutena. Uuden aluevaltauksen ansiosta Audiodraftin liikevaihto ylitti tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä koko viime vuoden liikevaihdon, kertoo Audiodraftin perustaja ja toimitusjohtaja Teemu Yli-Hollo.

Uudet äänibrändäyspalvelut ovat tuoneet ensimmäisenä vuonna 200 000 euron liikevaihdon, ja vuonna 2019 voi ylittyä miljoonan euron rajapyykki.

Äänibrändäysmarkkinoiden koosta ei ole olemassa kattavaa dataa, mutta Yli-Hollon laskelmien mukaan alan liikevaihto on Suomessa 15 miljoonan euron ja kansainvälisesti kahden miljardin euron luokkaa.

Osa Audiodraftin asiakasyrityksistä tietää jo etukäteen, minkä tyyppistä musiikkia ja ääntä ne haluavat. Monen yrityksen äänikokonaisuus on kuitenkin hajanainen, koska äänipuolta on mietitty usein enintään kampanja, ei kokonaisuus, kerrallaan.

"Lähdemme usein liikkeelle markkina-analyysistä. Selvitämme etenkin verkossa ja sosiaalisessa mediassa, miltä brändiin liittyvä äänimaailma nyt kuulostaa ja miltä kilpailijat kuulostavat. Tämän datan pohjalta voimme määrittää, miten erottautua kilpailijoista ja tuoda brändin viestiä ja arvoja esille äänen ja musiikin kautta", Yli-Hollo sanoo.

Ääntä voi käyttää millä tahansa alalla, ja Yli-Hollon mielestä kaikilla toimialoilla riittää petrattavaa yhtenäisessä brändistrategiassa ja äänibrändin käyttöönotossa.

Audiodraftilla on asiakkaita muun muassa pankki- ja vakuutusmaailmasta, päivittäistavaratuotteista valmistavista yrityksistä ja b-to-b-liiketoiminnasta.

"Kun mikä tahansa brändi halutaan tehdä relevantiksi, viestin voimaa ja purevuutta saadaan hyvin pienellä panostuksella parannettua musiikin ja äänen kautta", Yli-Hollo uskoo.

Domnick nostaa autoteollisuuden esille edelläkävijänä äänibrändäyksessä.

"Autoyhtiöissä on mietitty pitkään, millainen ääni esimerkiksi oven avaamisesta tai auton käynnistämisestä syntyy ja miten se vaikuttaa ihmisten kokemukseen autosta. Muut alat eivät ole miettineet tällaisia asioita yhtä paljon."

Lue lisää äänibrändäyksestä tuoreessa Markkinointi & Mainonta -lehdessä ilmestyneestä reportaasista.