Helsinkiläinen näkee keskimäärin viisi tuhatta brändiä tai brändiviestiä päivässä. Visuaalisen sisällön määrä on kasvanut räjähdysmäisesti, ja ihmisten aivot ovat tottuneet ohittamaan suuren osan viestitulvasta. Tästä syystä yhä useampi yritys on alkanut välittää viestiä yhä vahvemmin myös äänen keinoin.

Bauer Media n äänibrändäyksen asiantuntijan Lauri Domnick in mukaan kiinnostus ääneen on kasvanut rajusti kahdessa vuodessa.

”Vielä neljä vuotta sitten yrityksiä ei juuri kiinnostanut, kun otin oman firman kautta yhteyttä. Nyt ovet aukeavat joka paikkaan, kun kerron, millä asialla olen”, Domnick kertoo.

Domnickin mukaan äänibrändäyksen ammattilaisia on vielä vähän, ja heitä tarvitaan koko ajan lisää.

”Äänibrändäys ei ole rakettitiedettä, mutta kyse ei ole niin yksinkertaisesta asiasta, että tehdään yritykselle musa ja äänilogo. Se on aika strateginen duuni, kun kaivetaan esiin brändin ääni ja mietitään, miten sitä voi toteuttaa erilaisissa asiakaskohtaamisissa.”

Pyrkimyksenä huomaamattomuus

Äänimaisemoinnissa ja taustamusiikissa eli tilaäänen suunnittelussa pyritään usein siihen, ettei ihminen kiinnitä huomiota kuulemaansa ääneen.

”Kaksi kolmasosaa kaikesta kuullusta menee tietoisuudelta jatkuvasti ohi. Kun päästään kiinni tähän kahteen kolmasosaan, voidaan vaikuttaa parhaiten. Ihminen ei voi väitellä viestin kanssa, jos sitä ei tiedosta.”

Domnick päätyi alalle pikkuhiljaa työskenneltyään aiemmin muun muassa musiikkialalla viihdepäällikkönä ja myyntipäällikkönä sekä dj:nä. Hän kiinnostui strategisen äänisuunnittelun mahdollisuuksista soittaessaan levyjä yökerhoissa.

”Aloin pohtia, onko soittamallani musiikilla vaikutusta yökerhon juomamyyntiin. Soitin näennäisesti samaa musiikkia kuin aiemminkin, mutta rytmitin sitä eri lailla. Kun kyselin myyntilukuja eri illoilta, huomasin, että musiikilla oli parhaimmillaan tuhansien eurojen vaikutus yhden illan myyntiin. Siitä lähti kipinä alalle.”

Verkon merkitys kasvaa

Yritykset kiinnittävät äänibrändiinsä huomiota useimmiten televisiossa ja radiossa. Äänibrändin käsite on kuitenkin laajempi. Siihen liittyvät erilaiset tilanteet, joissa brändi on tekemisissä asiakkaan kanssa. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi odotustilat, puhelinpalvelut, messut, toimistot, kokoukset, myymälätilat, elokuvateatterit ja asiakastilaisuudet.

Verkon ja sosiaalisen median merkitys kasvaa entisestään. Tutkimusyhtiö Gartner in mukaan vuonna 2020 jopa 30 prosenttia kaikesta online-sisällöstä kulutetaan korvien kautta.

Se tarkoittaa, että äänibrändäyksen ammattilaisille pitäisi riittää kysyntää. Uusia toimijoita ja äänibrändäystoimistoja tulee markkinoille. Niiden palvelujen sisältö vaihtelee usein taustamusiikkivalinnoista ja mainossävelmistä tai äänilogoista aina kokonaisvaltaiseen audiostrategiaan.

Vuonna 2010 perustettu Audiodraft aloitti toimintansa äänen ja musiikin tuotantotalona. Liiketoiminta lähti uusille kierroksille sen jälkeen, kun se viime vuonna alkoi tarjota äänibrändäysstrategian suunnittelua kokonaisuutena. Uuden aluevaltauksen ansiosta Audiodraftin liikevaihto ylitti tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä koko viime vuoden liikevaihdon, kertoo Audiodraftin perustaja, toimitusjohtaja Teemu Yli-Hollo.

Uudet äänibrändäyspalvelut ovat tuoneet ensimmäisenä vuonna 200 000 euron liikevaihdon, ja vuonna 2019 voi ylittyä miljoonan euron rajapyykki.

Yli-Hollon mukaan asiakasyritykset pääsevät äänibrändäyksessä eteenpäin muutaman tuhannen euron analyysillä. Laajempi strategia maksaa 20 000–30 000 euroa.

”Merkittävimmät brändit sijoittavat äänibrändäykseen satoja tuhansia euroja vuodessa”, Yli-Hollo toteaa.

Domnickin mukaan Bauer Medialla keskihinta audiostrategian luomiseen liikkuu hieman yli 30 000 eurossa. Hintaan vaikuttavat projektin laajuus ja tuotantojen määrä. Myös tuotantoyhtiö vaikuttaa hintaan.

Data auttaa suunnittelussa

Äänibrändäysmarkkinoiden koosta ei ole olemassa kattavaa dataa, mutta Yli-Hollon laskelmien mukaan alan liikevaihto on Suomessa 15 miljoonan euron ja kansainvälisesti kahden miljardin euron luokkaa.

Osa Audiodraftin asiakasyrityksistä tietää jo etukäteen, minkä tyyppistä musiikkia ja ääntä ne haluavat. Monen yrityksen äänikokonaisuus on kuitenkin hajanainen, koska äänipuolta on mietitty usein enintään kampanja, ei kokonaisuus, kerrallaan.

”Lähdemme usein liikkeelle markkina-analyysistä. Selvitämme etenkin verkossa ja sosiaalisessa mediassa, miltä brändiin liittyvä äänimaailma nyt kuulostaa ja miltä kilpailijat kuulostavat. Tämän datan pohjalta voimme määrittää, miten erottautua kilpailijoista ja tuoda brändin viestiä ja arvoja esille äänen ja musiikin kautta”, Yli-Hollo sanoo.

”Keskivertobrändi käyttää enimmäkseen kirjastomusiikkia. Se tasapäistää toimijoita eivätkä brändit erotu, kun sisällöt kuulostavat samantyyppisiltä. Viestin ja arvojen mukaisella äänistrategialla brändi voi erottua joukosta ja lisätä tunnistettavuutta.”

Audiodraftilla on laaja, 20 000 musiikintekijän ja äänisuunnittelijan verkosto ympäri maailmaa, ja se käyttää dataa markkina-analyysissä sekä musiikki- ja äänivalintoihin. Toimipisteet sillä on myös New Yorkissa ja San Franciscossa.

”Datan käyttö tuo tehokkuutta ja faktuaalista ja objektiivista pohjaa, minkä perusteella voidaan toteuttaa luovuutta. Voimme esimerkiksi tehdä rohkeampia valintoja brändin oman äänen kohdalla verrattuna kirjastomusiikkiin. Tarkoitus ei ole rajoittaa luovuutta”, Yli-Hollo kuvaa suunnitteluprosessia.

Bauer Medialla käytössä on puolestaan äänibrändäyksen johtaviin yrityksiin kuuluvan britannialaisen The Sound Agency n äänimaisemointilaite, johon syötetään tietoja siitä, millaista äänimaisemaa halutaan. Äänimaisema ei ole valmis nauhoite, vaan ohjelma luo halutun tyyppistä musiikkia sattumanvaraisesti taustalla olevan äänikirjaston pohjalta. Musiikin lisäksi äänimaisemassa voi olla mukana myös esimerkiksi luonnon ääniä.

Autoteollisuus on edelläkävijä

Ääntä voi käyttää millä tahansa alalla. Yli-Hollon mielestä kaikilla toimialoilla riittää petrattavaa yhtenäisessä brändistrategiassa ja äänibrändin käyttöönotossa.

Audiodraftilla on asiakkaita muun muassa pankki- ja vakuutusmaailmasta, päivittäistavaratuotteista valmistavista yrityksistä ja b-to-b-liiketoiminnasta.

”Kun mikä tahansa brändi halutaan tehdä relevantiksi, viestin voimaa ja purevuutta saadaan hyvin pienellä panostuksella parannettua musiikin ja äänen kautta”, Yli-Hollo uskoo.

Domnickin mukaan autoteollisuus on yksi äänibrändäyksen edelläkävijöistä.

”Autoyhtiöissä on mietitty pitkään, millainen ääni esimerkiksi oven avaamisesta tai auton käynnistämisestä syntyy ja miten se vaikuttaa ihmisten kokemukseen autosta. Muut alat eivät ole miettineet tällaisia asioita yhtä paljon.”

Domnick ei ole vielä tehnyt töitä terveydenhuollon parissa, mutta hän uskoo, että siellä hyvän äänistrategian hyödyt voisivat olla mittavat.

”Esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon puolella voitaisiin miettiä, miltä yritys kuulostaa asiakkaalle ja sitten viedä tämä äänibrändi vastaanotoille. Ihmiset tulevat terveydenhuoltoon yleensä huonolla tuulella ja sairaina, ja oikeanlainen ääni voi auttaa asiakasta rentoutumaan jo odotustilassa.”

”Sairaaloissa puolestaan potilaat altistuvat äänille, jotka ovat enimmäkseen epämiellyttäviä. Väitän, että sairaalan äänimaiseman muuttaminen miellyttäväksi ja rentouttavaksi voisi nopeuttaa parantumista”, Domnick toteaa.

Podcastit ja älykaiuttimet ovat nousevia trendejä

Sekä Yli-Hollo että Domnick kannustavat yrityksiä lähestymään äänimaailmaa kokonaisvaltaisesti. Visuaalisella puolella lähes kaikilla brändeillä on brändistrategia ja visuaalinen viestintä tehdään pääasiassa tietyn tunnistettavan ilmeen sisällä.

”Podcast on iso nouseva trendi ja yrityksissä ollaan eräänlaisessa podcast-kiimassa. Haluaisin vähän toppuutella tätä. Kannattaisi istua alas ja miettiä, miten brändi kuuluu podcastista. Hoidetaan perusasiat kuntoon ennen kuin hutkitaan, jotta äänen kautta muodostuu tunneside brändiin”, Domnick toivoo.

Podcastejakin merkittävämpi trendi äänipuolella ovat älykaiuttimet. Amazon Echo ja Google Home ovat valloittaneet etenkin anglosaksista maailmaa nopeasti muutaman vuoden ajan. Älykaiutin löytyy Yhdysvalloissa jo joka kuudennesta kotitaloudesta ja Britanniassa joka kymmenennestä. Britannian kaupallisia radioita edustava Radiocentre on ennustanut, että osuus nousee Britanniassa jopa 40 prosenttiin vuonna 2018.

Google kertoi helmikuussa, että sen älykaiutinten tekoälyjärjestelmä Google Assistant on saatavilla vuoden lopussa yli 30 kielellä, muun muassa ruotsiksi ja norjaksi, mutta ei vielä suomeksi.

”Älykaiutin on kaikkien aikojen nopeimmin myyvä uusi teknologinen innovaatio. Se yleistyy varmasti Suomessa heti, kun saadaan suomenkielinen laite. Minulla on jo käytössä englanninkielinen älykaiutin. Aamulla herätessä kysyn Alexalta (Amazon in tekoälyyn perustuva ääniassistentti), millainen sää tänään on, ennen kuin menen vaatekaapille”, Domnick kertoo.

”Tämähän luo yrityksille rajattomat mahdollisuudet. Jos ihminen kertoo Alexalle olevansa nälkäinen ja pyytää sitä tilaamaan pizzan, sillä on iso merkitys, onko yritys haussa ensimmäisenä. Kun älykaiuttimet rantautuvat Suomeen, siellä on iso bisneksen paikka.”

Juttu on julkaistu Markkinointi & Mainonta -lehdessä 14/2018.