Karl Hahtovirta, 34 on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja oikeustieteiden kandidaatti.

Hän on työskennellyt viestintäkonserni Schibstedin palveluksessa pitkään eri tehtävissä sekä operatiivisella puolella että konsernitason tehtävissä.

Lue lisää: Schibsted tuo menestysbrändin Suomeen

Lue lisää: Jättikustantaja laajenee hoivabisnekseen

Kesällä Hahtovirta nimitettiin konserniin kuuluvan ruotsalaisen iltapäivälehden Aftonbladetin kaupalliseksi johtajaksi.

Noin kaksi kuukautta nykyisessä pestissään toiminut Hahtovirta kertoo M&M:lle aloittaneensa työt erittäin hyvillä mielin.

”En ollut ennen tehnyt tehnyt operatiivista toimintaa meidän mediadivisioonassamme. Halusin innolla päästä journalistiseen missioon kiinni, Hahtovirta kertoo.

Pesti Aftonbladetilla on hieno näköalapaikka ruotsalaisella mediakentällä. Aftonbladet on Ruotsissa instituutio, johon jokaisella on jonkinlainen suhde. Lehti tavoitta 3,6 miljoonaa ruotsalaista joka päivä.

Hahtovirta kertoo ehtineensä kahden kuukauden aikana vaikuttua siitä, miten Aftonbladetissa koko henkilöstö painaa yhteen hiileen työtä kovin tavoittein.

”Tahtotila on olla nopein, suurin, vahvin ja kattavin. Tämä näkyy kaikessa, mitä Aftonbladet tekee. Lehti on iso osa monen ruotsalaisen arkipäivä. Laakereillaan ei kuitenkaan kukaan lepää.”

Suurimpana haasteena uudessa tehtävässään Hahtovirta näkee median valtavan murroksen, joka on jatkunut jo pitkään.

”Edelliset 10 vuotta ovat olleet vahvaa digitaalista transformaatiota. Sama trendi jatkuu seuraavat 10 vuotta eteenpäin. Koko ajan pitää olla nopein ja paras. On aivan liian aikaista sanoa, että olisimme kasvaneet jo tämän murroksen läpi.”

Printtimedian laskeva trendi ei osu Hahtovirran mukaan yhtä vahvasti Ruotsiin kuin Suomeen, sillä ruotsalaiset mediatalot ovat aloittaneet digitaalisen liiketoiminnan kehittämisen jo varhain. Haasteita riittää silti länsinaapurissakin.

”Ruotsalaisella mediakentällä on ollut mukavaa kasvua, mutta kasvuvauhti on hidastumassa. Markkinointi-investoinnit digitaalisiin kanaviin ovat laskussa. Suomessakin isot globaalit toimijat, Google, Facebook ja Amazon, poimivat yhä isomman siivun tästä markkinointikakusta”, Hahtovirta toteaa.

Suomen tulevaisuus on mielenkiintoinen

Pohjoismaista mediakenttää tarkoin seuraavan Hahtovirran mukaan Ruotsin ja Suomen mediamarkkina eroavat jonkin verran toisistaan.

Yksi ero on perinteikkäiden mediatalojen itseluottamuksessa ja uskalluksessa panostaa uuteen.

”Schibsted on Ruotsissa ja Norjassa aika painava tekijä, ja meillä on melko kova itsevarmuus. Uskallamme investoida uusiin liiketoimintoihin. Erilaisia idea-aihioita ja panostuksia on vaikka kuinka paljon, ja yllättävän moni niistä lähtee myös hyvin kasvamaan”, Hahtovirta sanoo.

Iltapäivälehtipuolella iso ero Ruotsin ja Suomen välillä on verkkopalveluiden tilauspohjassa. Ruotsalaiset iltapäivälehdet, kuten Aftonbladet, ovat rakentaneet itselleen digitaalisen tilaajakunnan.

Maksullisella Aftonbladet Plus -verkkopalvelulla on ollut jo pidempään noin 250 000 tilaajaa. Suomessa vastaavia ratkaisuja ei ole toistaiseksi iltapäivälehtipuolella verkossa tehty.

”Jos markkinointi-investoinnit tippuvat, tilaustuottoja on melko helppoa optimoida ja mallintaa eteenpäin. Se on aika turvallinen pohja rakentaa liiketoimintaa. Samaan aikaan maksuvalmius lukijakunnan sisällä vähitellen kasvaa.”

Hahtovirta huomauttaa, että Suomessa ihmiset luottavat tiedotusvälineisiin enemmän kuin missään muualla. Samaan aikaan maksuvalmius ei ole yhtä korkea kuin Ruotsissa.

”Ruotsalaiset eivät luota mediaan yhtä paljon kuin suomalaiset, mutta ovat silti alttiimpia maksamaan sisällöistä. Suomen markkinassa on jotain uniikkia, johon ei ehkä vielä ole täysin päästy kiinni”, Hahtovirta arvioi.

Oman lisämausteensa suomalaiseen mediakenttään tuo Hahtovirran mukaan ristiinomistus.

”Suomessa mediatalot omistavat osia toisistaan vähän ristiin ja rastiin. On mielenkiintoista nähdä, mikä lopputulema suomalaisella mediakentällä on 3–5 vuoden päästä. Haastava liiketoimintaympäristö johtanee siihen, että tulee erilaisia konsolidaatioita ja myös strategisia kumppanuuksia”, Hahtovirta ennakoi.