Ruotsalaisten matkailijoiden puuttuminen on ollut iso kolaus Ahvenanmaan matkailukesälle.

Suomalaisten kotimaanmatkailuinto on kuitenkin ulottautunut myös Ahvenanmaalle, ja suomalaismatkailijoiden määrä saarella on ollut aiempaa suurempi. Markkinoinnissa kaikki paukut on käytetty Suomeen, koska Ruotsissa on ollut tänä vuonna turha mainostaa.

”Joukossa on tavallista enemmän ensikertalaisia, mikä on mielestäni kauhean hauskaa”, Visit Ålandin projekti- ja myyntipäällikkö Niko Micklin sanoo.

Micklinin mukaan ennätyskesästä ei kuitenkaan voida missään nimessä puhua, sillä ruotsalaiset ja kansainväliset turistit puuttuvat lähes kokonaan.

Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat kaksi tärkeintä asiakasryhmää, ja heitä käy Ahvenanmaalla suunnilleen yhtä paljon. Lisäksi turisteja tulee normaalisti jonkin verran Baltian maista ja Saksasta. Micklinin mukaan Baltiasta tulee paljon kalastajia, joiden pääsesonkia ovat kevät ja syksy.

Tänä kesänä laivayhtiöt Viking Line ja Silja Line tekevät päiväristeilyjä Ahvenanmaalle Helsingistä useana päivänä viikossa. Micklinin mukaan ne ovat olleet suosittuja ja pidettyjä.

”Näkyy kaupunkikuvassa, kun risteilijöitä tulee Helsingistä. Maarianhamina täyttyy vierailijoista, mikä antaa mahtavaa fiilistä. Päiväristeilyt ovat olleet positiivinen plussa tälle vuodelle.”

Micklin ja Visit Ålandin toimitusjohtaja Lotta Berner-Sjölund toivovat, että risteilyjä jatketaan ensi vuonna. Berner-Sjölund uskoo, että aloittaminen on vuoden päästä helpompaa, kun reitti on kerran sisäänajettu.

Matkailu Ahvenanmaalla painottuu vahvasti kesään, ja yli 75 prosenttia matkailualan tuotoista tulee kesä–elokuulta. Talvella on enimmäkseen bisnesmatkailua, ja keväisin Ahvenanmaa houkuttelee kalastajia. Tämän vuoden kevät oli hyvin vaikea, koska koronaviruksen takia kalastajia ei tullut ja hotellit olivat tyhjillään.

Berner-Sjölund painottaa, että korona ei ole vielä ohi ja matkailualalla on edessä pitkä talvi. Hänen mielestään fokus on liikaa nykyhetkessä eikä koronaviruspandemian jälkeistä aikaa mietitä tarpeeksi.

”Huolestuttaa, että investoinnit tulevaisuutta varten jäävät vähäisiksi, ei vain Ahvenanmaalla vaan koko Suomessa.”

Berner-Sjölund kertoo, että Ahvenanmaa aikoo jatkossa panostaa kestävään kehitykseen.

”Koronan jälkeisessä arjessa Ahvenanmaan valttikortti on se, että tämä on avara luontokohde, joka on suhteellisen lähellä. Meidän täytyy paremmin nostaa esiin sitä, että tämä on yksi Suomen eksoottisimpia kohteita ja täällä tuntuu kuin olisi ulkomailla. Jos vain pystymme panostamaan matkailuun oikealla tavalla, uskon että pärjäämme hyvin”.

Ahvenanmaa on tunnettu ulkoilma-aktiviteeteistaan, mikä sopii ­Micklinin mukaan hyvin tämän vuoden ulkoilubuumiin. Klassisia aktiviteetteja ovat melonta, pyöräily ja uutuutena frisbeegolf. Tänä kesänä Ahvenanmaalle on avautunut uudistettu 18 reiän Slottsbana-­golfkenttä ja vaellusreittejä on kunnostettu.

Ahvenanmaalla epidemiatilanne on ollut parempi kuin Manner-Suomessa. Ahvenanmaalaiset ovat kuitenkin suhtautuneet turismiin ymmärtäväisesti, sillä Ahvenanmaa elää sillä.

Joka viides työntekijä yksityisellä sektorilla tienaa elantonsa matkailusta, ja Ahvenanmaan bruttokansantuotteesta meri- ja maamatkailu on yli 20 prosenttia. Matkailu on suunnilleen yhtä tärkeää kuin Etelä-Euroopan maille.

Berner-Sjölundin mukaan hygieniapuolta on korostettu Ahvenanmaalla erityisen paljon.

”Koronariski haluttiin minimoida, ja siihen panostettiin paljon keväällä. Jo ennen hallituksen neuvoja täällä ohjeistettiin matkailualaa ja yrityksiä keinoista, joilla vältetään koronan leviämistä. Sitä on painotettu myös markkinoinnissa.”