Osaajien metsästäminen pitää yhden jos toisenkin yrityksen kiireisenä näin korona-aikanakin. Tilanne on tämä myös yt-neuvotteluiden ja irtisanomisten osittain sävyttämässä Suomessa, sillä kompleksinen työmarkkina liikkuu ja elää moneen suuntaan.

World Economic Forumin tuoreen tutkimuksen mukaan automaation eteneminen ja koronapandemia ovat luoneet ”tupladisruption”, jonka johdosta peräti 94 prosenttia yritysjohtajista odottaa tarvitsevansa uudenlaista tietotaitoa. Se on aika huima luku, joka kertoo kaiken olennaisen osaamisen kehittämisen ajankohtaisuudesta.

Vuosien saatossa asiantuntijoiden, kuten viestintä- ja markkinointiammattilaisten, rekrytoiminen on muuttunut aivan valtavasti. Tässä muutamia trendejä ja huomioita työmarkkinoiden eteishuoneesta käsin.

Kokeilukulttuuri tuli rekrytointiin – ja hyvä niin

WEF:n edellä mainitun tutkimuksen mukaan myös viestintäalalla tullaan tarvitsemaan uusia taitoja. Esimerkiksi teknologian ja datan hyödyntäminen sekä digimarkkinoinnin keinot nousivat esiin tulevaisuuden avaintaitoina.

Nämä ilmenevät myös kotimaisissa markkinointi- ja viestintäalan työvoimatarpeissa. Yhä enemmän kaivataan osaajia, jotka hallitsevat monikanavaisen ilmaisun, ymmärtävät kohderyhmiä ja digitaalista huomiontavoittelua sekä osaavat nähdä oman roolinsa liiketoiminnan kasvattamisessa. Uudet tekijät tuovat usein mukanaan myös sellaista osaamista, jota ei osata vielä edes etsiä.

Ajatus siitä, että osaaja löytyy vain työpaikkailmoituksen kautta, on vanhentunut – tarvittavaa asiantuntijuutta haetaan tänä päivänä todella monella erilaisella tavalla. Kyse ei ole trendien perässä juoksemisesta vaan paremminkin siitä, että jokainen työnhaku on yksilöllinen: mikä tuottaa tuloksia yhdelle ei välttämättä toimi toiselle. Siksi eri tapojen kokeileminen ja hyödyntäminen on niin tärkeää.

Yksi jatkuvasti lisääntyvä keino on hiljainen haku, jolloin työpaikkailmoitusta ei tehdä lainkaan vaan sopivaa tekijää etsitään headhuntingin keinoin. Rekrytoijat keräävät pitkiä listoja verkostoistaan ja haastattelevat mahdollisesti vasta, kun kärkiporukka on löytynyt.

Myös niin sanottua hybridihakua käytetään yhä enemmän. Tällöin ilmoitellaan avoimesta pestistä eri kanavissa, mutta samalla etsitään osaajia kaikista mahdollisista paikoista: kysellään tutuilta, seulotaan talenttipooleja ja haistellaan kandidaattien kiinnostusta uuteen haasteeseen.

Yhä useammat asiantuntijat hakeutuvat oman alan osaajapooleihin ja etsivät niiden kautta vauhtia uralleen ja sparrausta osaamisen kehittämiseen. Kyse ei ole mistään staattisista exceleistä vaan yhä yleisempää on, että rekrytoijan ja osaajan yhteydenpito on säännöllistä ja kaksisuuntaista: sitä soitellaan puolin ja toisin, päivitetään CV:tä osaamisen karttuessa ja jutellaan ajankohtaisista mahdollisuuksista.

Hyvin merkittävä osa työvoimatarpeista täyttyykin tätä kautta ilman, että työpaikkailmoitusta tarvitsee edes julkaista.

Logot tai tunteet ovat sivuroolissa

Yritykset tekevät työnhakua omalla nimellään mutta myös ilman ilmoittajan mainintaa. Anonyymi työpaikkailmoittelu ei ole mikään uusi ilmiö, ja se herättää aika ajoin epäluuloja. Siksi on syytä käydä läpi, miksi yritykset näin toimivat.

Missään nimessä nimettömällä haulla ei pyritä kiertämään työelämän pelisääntöjä. Ammattirekrytoija pitää aina huolen siitä, että lakia ja sopimuksia noudatetaan juuri eikä melkein.

Nimettömällä työpaikkailmoituksella on mahdollisuus uusia haku, joka ei aiemmin tuottanut toivottuja hakijoita. Se on myös tapa houkutella sellaisia osaajia, jotka eivät aiemmin ole osoittaneet kiinnostusta kyseiseen yritykseen. Meillä on lukuisia esimerkkejä onnistumisista tällä saralla.

Nimetön työnhaku valtaa alaa myös työnhakijapuolella. Esimerkiksi länsinaapurissa Ruotsissa tämä on joillain aloilla yleistynyt. Suomessa asiantuntija-aloilla ei ole vielä ilmaantunut tarvetta tähän, vaikkakin ensimmäinen pyyntö nimen salaamisesta on meillekin tullut.

Meillä työnhakijan nimellä tai iällä ei ole merkitystä, koska me etsimme aina osaamista. Haku kohdistaa aina siihen, onko hakijalla oikea tietotaito kyseiseen tehtävään.

Usein käy niin, että työnhakuun tulee liuta hyviä hakijoita, mutta osa heistä ei syystä tai toisesta sovi kyseiseen työtehtävään tai tiimiin. Jos hakijalle sopii, tallennamme heidän tietonsa ja pidämme heidät tiedossa tulevia työpaikkoja silmällä pitäen.

Nämä kaikki erilaiset tavat löytää julkisesti avoimia tai piilossa olevia työpaikkoja on hyvä pitää mielessä. Varmaa on, että pelkkiä työpaikkailmoituksia metsästämällä iso osa mahdollisuuksista jää sivuun. Proaktiivisuus on avain seuraavaan pestiin myös viestinnän ja markkinoinnin ammattilaiselle.

Kirjoittaja Jaana Kaarela johtaa Barona Luovaa, joka on erikoistunut markkinoinnin, viestinnän, journalismin ja tapahtumatuotannon rekrytointeihin.