Juttu on julkaistu alun perin Markkinointi & Mainonta -lehdessä 16/2018.

Väite 1 Mainonnan määrä televisiossa laski viime vuonna 5,1 prosenttia ja oli 240 miljoonaa euroa. Laskevalle trendille ei näy loppua.

”Ei pidä paikkansa. Mainonnan määrä on Kantar TNS :n selvityksessä mitattu arvossa. Lasku johtuu käytännössä hintojen laskusta, ei itse mediasta. Kontaktien määrä on televisiossa pysynyt samana ainakin 10 vuotta. Liikkuva kuva on mainonnassa kasvava trendi. Suomalaiset viettävät TV:n parissa edelleen keskimäärin yli kolme tuntia päivässä, ja televisio tavoittaa viikoittain 90 prosenttia suomalaisista. Se on yhä hyvin relevantti media mainostajan näkökulmasta.”

Väite 2 Erilaiset brändirahoitteiset sarjat ja sisällöt ovat syrjäyttämässä perinteisen TV-mainonnan.

”Televisiossa voi hyödyntää monenlaisia mainosmuotoja. On brändin oma valinta, haluaako se näkyä ohjelman yhteydessä vai ohjelman sisällä. Järkevä markkinoija tekee ratkaisut tavoitteiden ja tarinan pohjalta. Joskus voi olla järkevää panostaa yhden ohjelman sponsorointiin esimerkiksi arvojen pohjalta. Toisaalta joku toinen brändi voi tarvita viestilleen aikaa ja rauhaa spotin muodossa.”

Väite 3 YouTube ja muut verkkopohjaiset video- palvelut houkuttelevat mainostajia pois TV:n parista.

”Verkkopohjaisia palveluita on tullut lisää. Se synnyttää keskustelua ja vie huomiota pois televisiosta. Kuitenkin mainoksen tarina ja tunne välittyvät mobiilissa ja YouTube ssa eri tavalla isoon TV-ruutuun verrattuna. Katselu isolta ruudulta on tutkitusti vaikuttavampaa kuin katselu mobiililaitteella. Mainonnasta saadaan parhaat tehot irti kohdentamalla eri tavalla optimoituja tarinoita eri kanavissa.”

Väite 4 Kohdennettu digimainonta on television kaltaista massamediaa tehokkaampi tapa tavoittaa eri kohderyhmät.

”Televisio on edelleen tärkeimpiä medioita, kun tavoitellaan valtakunnallista peittoa. Lisäksi television katselu on Finnpanel in tuoreimman selvityksen mukaan kaksi kertaa aktiivisempaa kuin Facebook issa tai YouTubessa. Juuri aktiivinen katselu edistää myyntiä parhaiten. Tavoittavuus ei aina ole samanarvoista.”

Väite 5 Nuoret eivät katso lineaarista televisiota. TV-mainonta tavoittaa tehokkaasti vain iäkkäämmän väestön.

”Televisio kyllä tavoittaa nuoret. He vain painottavat katseluaan enemmän tiettyihin ohjelmiin. Esimerkiksi Salatut elämät tavoitti keväällä 55 prosenttia kaikista 15–34-vuotiaista suomalaisista pelkästään televisiossa. Tämä ikäryhmä katsoo televisiota keskimäärin reilun tunnin päivässä. He ovat lisäksi hyvin aktiivisia second screen -katsojia eli he kommentoivat ohjelmia somessa niitä katsoessaan. Näin ohjelman ympärille syntyy keskustelua, mikä kasvattaa kiinnostusta.”