Graniittitalon liukuportaat vievät toiseen kerrokseen, avaraan ja valoisaan myymälään. Kassa on heti oven vieressä ja sisään astuvaa asiakasta tervehditään reippaasti. Tuotteita saa hipelöidä rauhassa.

Paikka tuo mieleen ylelliset ja runsaat kemikaliomyymälät, joissa etenkin naiset asioivat mielellään. Kyse on kuitenkin apteekista.

Apteekkimarketin konsepti erottuu alalla, jossa vielä muutama vuosi sitten palveltiin asiakkaita tiskin yli. Apteekkari Eeva-Kaisa Mäki-Moijala paljastaa, että ajatuksena on nimenomaan tuoda apteekkimaailma lähemmäksi kauppaa.

- Nimi on valittu tarkoituksella viestittämään asiakkaille, että emme ole kauppaa kummempia. Sisään tullessa ei tarvitse katsoa, onko kengät lankattu eikä meillä ole jalopuukalusteita. Haluamme olla asiakkaan kanssa samalla viivalla, Mäki-Moijala sanoo.

Lisää valikoimaa!

Apteekkimarket yrittää alentaa asioimisen kynnystä alalla, joka on Suomessa edelleen tarkoin säänneltyä ja luvanvaraista. Apteekkimarketissa asiakaskeskeinen ajattelu näkyy muun muassa siinä, että kaikkiin ilman reseptiä saataviin tuotteisiin on mahdollista tutustua.

Apteekkimarketissa on myös tarjolla tuotteita apteekin perusvalikoiman ulkopuolelta: liikuntavälineitä, tukipohjallisia, kosmetiikkaa ja karkkeja - sekä molemmat iltapäivälehdet. Sekin on palvelua asiakkaille.

Mäki-Moijala päätyi konseptiin perustaessaan uutta apteekkia vuonna 2005. Hänellä oli taskussaan vanha Kolmen Sepän Apteekin toimilupa, joka oli vapautunut kauppakeskus Forumin laajennuttua kiinteistöön. Kilpailu Helsingin keskustassa oli kovaa, ja jotenkin piti erottua.

Mäki-Moijala analysoi apteekkien menestystekijöitä ja tuli siihen tulokseen, että apteekit pärjäävät paitsi valikoimalla ja saatavuudella myös miljööllä. Valtaosalla keskustan ja kantakaupungin apteekeista liikevaihto osoitti alaspäin. Harvoihin menestyjiin kuului Yliopiston Apteekki.

Brändivaltias

Siinä missä Apteekkimarketissa on arkiaamuna avaraa ja väljää, Yliopiston Apteekin Mannerheimintien ja Kaivopihan toimipisteessä kuhisee lähes aina. Apteekkari Jari Kokkosen mukaan Kaivopihan puoli tarvitsisi 400 neliötä lisätilaa.

Jonoja tai ei, ihmiset menevät Yliopiston Apteekkiin mielellään. Kokkonen arvioi sen johtuvan ainakin siitä, että YA:ssa lääkkeen saa heti käteen, toiste ei tarvitse tulla.

Osuutensa apteekin suosioon on kuitenkin myös tunnettuudella; Yliopiston Apteekki on epäilemättä Suomen tunnetuin apteekkibrändi. Myös jakelu toimii tehokkaasti ja myymäläkonsepti on tarkkaan mietitty. Niin kuin ABC:llä, asiakas tietää Yliopiston Apteekissa aina, miten homma toimii.

Kokkosen mukaan toimintamalli on peruja apteekkari Aslak Sothmannin ajoilta 1980-luvun lopusta.

- Silloin meidänkin apteekeissa oli korkea tiski, jonka yli palveltiin asiakkaita. Sothmann näki, että toiminnan pitää muuttua asiakasystävällisemmäksi, Kokkonen kertoo.

Kauppa hengittää niskaan

Nykyisin Yliopiston Apteekki on noin 250 miljoonan euron myynnillään Suomen suurin apteekki. Sillä on pääapteekin lisäksi 16 sivuapteekkia 12 paikkakunnalla. Lisäksi toimintaa on Virossa ja Venäjällä.

Ketjumaisen rakenteen selittää Yliopiston Apteekille laissa annettu erikoisasema: apteekki toimii omistajansa Helsingin yliopiston opetuslaitoksena, minkä vuoksi sillä on oikeus useampaan sivuapteekkiin kuin tavallisilla apteekeilla.

Lääkevaihdon aiheuttama lääkkeiden hintojen lasku heijastuu kuitenkin isonkin toimijan myyntikatteeseen, ja myös Yliopiston Apteekki on joutunut kompensoimaan tilannetta lisäämällä muiden tuotteiden valikoimaa. Kokkosen mukaan tällä hetkellä muiden tuotteiden osuus myynnistä on noin kymmenen prosenttia, kun se alalla keskimäärin on noin viisi prosenttia.

Kokkonen uskoo, että muun myynnin merkitys kasvaa jatkossa. Paineita lisää päivittäistavarakaupan hinkuminen apteekkien tontille käsikauppalääkkeiden myynnissä. Toistaiseksi Suomessa on vapautettu vain nikotiinikorvaustuotteiden myynti, josta enemmistö on lyhyessä ajassa siirtynyt päivittäistavarakaupoille.

Lääkkeet, eikä muuta

Kokkonen näkee, että apteekit voivat nykytilanteessa kilpailla ennen kaikkea palvelulla ja hyvillä valikoimilla.

- Lääkkeiden hinnat ovat Suomessa korkeat verrattuna muihin Euroopan maihin. Vastapainona täällä on hyvä palvelu ja pitkät aukioloajat.

Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen ei pidä ajatuksesta, että apteekkien on paikkailtava katteitaan muiden tuotteiden myynnillä. Hän muistuttaa, että apteekkien ensisijainen tehtävä on ammattimainen lääkejakelu.

- Jos laki velvoittaa apteekit tekemään jotakin, silloin lainsäätäjän pitäisi myös huolehtia siitä, että siihen olisi taloudelliset edellytykset.

Kostiaisen mukaan ala on jo nyt jakautunut taloudellisesti.

- Monet pienet apteekit ovat niillä rajoilla, että nykyinen lääkemyynnistä saatava kate pitää ne hengissä.

Oma osaaminen käyttöön

Avuksi kustannuspaineisiin Kostiainen ehdottaa apteekkien omia farmaseuttisia palveluita, joiden kehittämiseen Apteekkariliitto on viime vuosina panostanut. Palveluihin lukeutuvat muun muassa koneellinen annosjakelu, jossa apteekki tarkastaa lääkityksen ja toimittaa potilaan lääkkeet annoskohtaisiin pusseihin pakattuina sekä lääkehoidon kokonaisarviointipalvelu, jonka avulla on mahdollista karsia useiden lääkkeiden yhteisvaikutusten riskiä.

- Meillä on vuoden lopussa noin sata erityispätevyyden saanutta proviisoria ja farmaseuttia, jotka pystyvät tekemään laajojakin arviointeja, Kostiainen kertoo.

Apteekkien palveluihin kuuluu jo nyt muun muassa verenpaineen ja kolesteroliarvojen mittausta. Kostiainen uskoo, että maksulliset farmaseuttiset palvelut lisääntyvät tulevaisuudessa. Apteekit voivat tarjota niitä muun muassa vanhainkoteihin ja palvelutaloihin sekä perusterveydenhoitoon.

- Nykyään laki lähtee siitä, että lääkkeen hintaan sisältyy lääkeneuvonta. On kuitenkin eri asia, jos tarjotaan esimerkiksi neuvontaa ajanvarauksella.

Imagosta kiinni

Ei Kostiainenkaan täysin apteekkien muuta tuotevalikoimaa tyrmää. Hän uskoo, että erilaiset terveydenhuollon tuotteet ja apuvälineet voivat olla luonteva osa apteekkien valikoimaa,

Tuotteiden on kuitenkin oltava apteekin imagon mukaisia, eli luotettavia ja hyvin dokumentoituja. Apteekkien kannattaa olla kriittisiä siinä, mitä hyllyihinsä ottavat, Kostiainen evästää.

Apteekkarien mukaan valikoiman laajentaminen ei edes ole niin yksinkertaista, koska mikä tahansa tuote ei istu apteekin valikoimaan.Kokkonen on valmis lukemaan repertuaariin ihonhoidon ja osin myös kauneudenhoidon tuotteet. Mäki-Moijala korostaa puolestaan kilpailukykyä. Tuotteiden on oltava sellaisia, joiden ostoon apteekit voivat tuoda lisäarvoa muun muassa neuvonnalla.

- Esimerkiksi hammashoitotuotteita meillä on laajasti. Ne ovat erikoistuotteita, joita ostetaan apteekista mielellään.