Äänekkäät signaalit

Pieni Suomi hukkuu helposti maailman uutisten keskellä. Paitsi jos vaikkapa tanskalainen tv-ohjelma sattuu tekemään "innovatiivista" manipulointia presidentin puolison ja oman kruununprinsessansa kustannuksella.

Tapaus Pentti Arajärvi osoittaa, että pelkkä määrä ei ole aina paras mittari. Maailmalle levinnyt "valevideo" Arajärvestä tuijottamassa kruununprinsessan kaula-aukkoa on kiistatta ylittänyt ison uutiskynnyksen. Meidänhän pitäisi olla tyytyväisiä? Tuli osumia. Ja todella monta.

Teimme Ellunkanoissa loppuvuodesta 2011 Suomessa kyselyn 500 suurimman yrityksen toimitusjohtajien keskuudessa siitä, kuinka he näkevät viestinnän roolin tulevaisuudessa. 99 prosenttia toimitusjohtajista uskoi viestinnän roolin kasvavan seuraavina vuosina yrityksen kilpailukykytekijänä. 61 prosenttia uskoi, että viestinnän resurssit kasvavat tulevina vuosina suhteellisesti enemmän kuin mainonnan resurssit. 92 prosenttia piti viestintää selkeästi yrityksen strategisena toimintona. Tähän nähden on kiinnostavaa, kuinka vähän tai kuinka väärin viestinnän jättämää jälkeä useissa yrityksissä vielä mitataan.

Perinteinen viestintä on keskittynyt asemien puolustamiseen tai kapeaan näkemykseen tiedotteista ja myymisestä. Viestintä tulisi nähdä strategisena työkaluna, jolla on parhaimmillaan iso vaikutus yrityksen identiteettiin, brändiin ja strategian toteutumiseen. Viestintää pitäisi myös osata mitata oikein. Silti useassa yrityksessä tuskaillaan, että kun se on niin vaikeaa… Ja usein helppouden nimissä mitataan määrää, ei laatua. Moni yritys tuntuu olevan tyytyväinen mitatessaan yrityksensä viestinnän tehokkuutta sen "jalanjäljellä" liian yksioikoisesti osumilla. Mitä enemmän osumia, sitä parempaa ja tehokkaampaa viestintää. Ehkä. Jos laadulla ei ole mitään merkitystä.