Vastaväittäjä

Maarit Alkula 11.2. 12:52

Arto Tenhunen: "Koulutusviennistä tulee Suomen seuraava peliteollisuus"

Kimmo Haapala
Arto Tenhunen, 59, on kehitysyhtiö Soprano Oyj:n perustaja ja toimitusjohtaja, Sopranon koulutuskampuksen yhteyteen Helsinkiin syksyllä avatun koulutusvientikeskuksen johtoryhmän puheenjohtaja ja ­koulutusviennin Education Finland -kasvuohjelman ohjausryhmän jäsen. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri.

Helsinkiin syksyllä avatun koulutusvientikeskuksen johtoryhmän puheenjohtaja Arto Tenhunen vastasi M&M:n esittämiin väitteisiin.

Väite 1 Suomalaisen koulutuksen viennissä ollaan auttamattomasti myöhässä, ja koulutusta pitäisi markkinoida huomattavasti nykyistä paremmin.

”Suomalaisten tutkintojen myymisestä tuli laillista vasta vuoden 2018 alussa. Olemme myöhässä, mutta emme suinkaan häviöllä. Meillä on pedagoginen ja teknologinen etumatka. Markkinointia ja tuotteiden konseptointia tarvitaan, se on selvä. Koulutuksessa Suomella on maailman paras brändi, ja tuotteelle on kova tarve. Nyt tarvitaan kovia markkinoinnin osaajia, joilla on kansainvälistä kokemusta.”

Väite 2 Suomalaiset koulutusorganisaatiot ovat liian pieniä ja tuntemattomia menestyäkseen globaalisti.

”Suomi on pieni maa, eikä meillä voi olla niin suuria instituutioita kuin maailmalla on. Voimme silti olla jättiläisiä, jos hyödynnämme teknologisia ratkaisuja. Esimerkkinä vaikkapa verkkokoulutus, jossa tekoäly tekee opiskelemisesta motivoivampaa tunnistamalla opiskelijan tarpeita ja oppimistapoja. Yhdistämällä suomalaisen, maailman parhaan pedagogisen osaamisen teknologiaan ja yhteistyöllä voimme menestyä.”

Väite 3 Verkkokursseja tarjoavat myös monet kansainvälisesti tunnetut brändit, kuten amerikkalaiset huippuyliopistot. Suomalaiset toimijat eivät pysty erottumaan joukosta.

”Kyllä pystyvät, jos haluavat. Maailma on täynnä avoimia verkkokursseja, MOOCeja. Ne ovat maksuttomia, mutta eivät motivoi, joten harva käy kurssin loppuun. Pedagogiikka on erittäin tärkeää. Isolla rahalla hyvää jälkeä tekeviin, esimerkiksi amerikkalaisiin ­yliopistoihin verrattuna ylivoimatekijöitämme ovat pedagoginen osaaminen, kohtuullinen hinta ja suomalaisuus. Kaikki eivät halua ostaa koulutusta Amerikasta tai Kiinasta.”

Väite 4 Koulutusvientiä ei osata kaupallistaa, koska sitä on totuttu ajattelemaan kehitysyhteistyön näkökulmasta.

”Kehitysyhteistyö on äärimmäisen hyvä asia. Jos minä saisin päättää, Suomen kaikessa kehitysyhteistyössä ratkaisuja haettaisiin aina koulutuksen kautta. Kehitysyhteistyö voi myös avata ovia liiketoiminnalle. Jos hankkeet toimivat hyvin, suomalaiset voivat saada sekä jatkosopimuksia että referenssejä tulevia hankkeita varten.

Väite 5 Suomalaiset eivät rikastu koulutusviennillä.

”Päinvastoin uskon, että tästä tulee Suomen seuraava peliteollisuus. Idea on sama: kun yksi taso tai luokka on läpäisty, avautuu uusi luokka tai kurssi, jolle osallistuminen houkuttelee. Asiakas maksaa kuukausimaksua tai transaktiomaksua, ja samaan koulutukseen voivat osallistua samanaikaisesti miljoonat ihmiset. Teknologian avulla on mahdollista palvella suurta määrää osallistujia, ja koulutuksen järjestäminen on kannattavaa, vaikka osallistumismaksu olisi hyvin pieni.

Juttu on julkaistu Markkinointi & Mainonnassa 2/2019.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö