Ruotsissa valtio on asettanut asukkailleen vähemmän koronavirukseen liittyviä rajoitteita kuin Suomessa, vaikka sekä sairaalahoitoon joutuneita että kuolleita on länsinaapurissa enemmän kuin Suomessa. Yli 500 ihmisen yleisötilaisuudet on Ruotsissakin kielletty, mutta pienempiä ei, vaikka ihmiskontakteja onkin kehotettu välttämään. Ravintoloiden terassikautta päätettiin aikaistaa, jotta palveluita voidaan käyttää ulkona.

Tukholmassa työskentelevä markkinointiteknologiatoimisto Avauksen toimitusjohtaja Emma Storbacka kertoo, että Avaus on viime maanantaista asti tehnyt etätöitä, ja asiakkaatkin työskentelevät pitkälti kodeistaan käsin.

Ruotsissa kouluja ei toistaiseksi ole suljettu.

”Se tietenkin helpottaa ihmisten työskentelyä, mutta koska pientenkin oireiden vuoksi pitää pysyä kotona, käytännössä vaikutus näyttää olevan lähes sama, eli suurimmalla osalla meidän työtekijöistämme on lapset kotona”, Storbacka kertoo.

Hänen mukaansa Tukholmassa ihmisiä näkyy paljon ulkona esimerkiksi puistoissa. Ravintoloissakin ihmisiä käy, joskin etäisyyttä pitäen. Tukholma on hänen mukaansa hiljentynyt, mutta ei totaalisesti. Storbackan mukaan paikallisten asennoituminen on, että kukin tekee oman osuutensa kuten viranomaiset pyytävät.

”Eihän kukaan tiedä, mikä on oikea tapa”, hän toteaa Suomen ja Ruotsin erilaisista linjauksista.

Storbacka arvelee, että Ruotsin talous tulee nousemaan kriisistä nopeammin kuin Suomen.

”Tämä ei perustu mihinkään muuhun kuin siihen, että Ruotsin talous on muutenkin ehkä paremmalla tolalla kuin Suomen”, Storbacka sanoo.

Odotuksissa kysynnän kasvu pienen lommon jälkeen

Avauksen liiketoimintaa koronavirus ei Storbackan mukaan ole ainakaan vielä merkittävästi haitannut.

”Itse asiassa maaliskuu tulee olemaan äärimmäisen hyvä. Meillä on pitkäaikaisia hankkeita, ja usein olemme kiinni yritysten kehitysbudjeteissa, emmekä mainontabudjeteissa. Yleensä kehitämme kyvykkyyksiä, mikä ei ole ihan niin suhdanneherkkää kuin mainonta”, hän sanoo.

Storbacka odottaa, että koronaviruksesta tulee Avauksenkin liiketoimintaan pieni lommo, mutta sen jälkeen kysyntä kasvaa syksyllä – tai koska kriisi onkaan ohi.

”Jokainen markkinointijohtaja joutuu vähentämään juoksevia kuluja ehkä 25–50 prosenttia. Avauksen tarjoamien kyvykkyyksien kautta ne pienemmät varat saa käytettyä tehokkaammin. Kun kehittää parempia algoritmejä ja käyttää asiakasdataa, on paremmat edellytykset pärjätä uudessa normaalissa”, hän perustelee odotuksiaan.

Avaus seuraa markkinointialaa hieman erilaisesta näkökulmasta kuin esimerkiksi mainostoimistot tyypillisesti. Storbackan mukaan Avauksen näkökulmasta onkin todella mielenkiintoista, mitä nyt tapahtuu ja millaiset ovat seuraukset.

”Markkinointijohtajat joutuvat nyt todella kovan strategisen johtamisen haasteen eteen. Ei ole varaa tehdä tyhmiä päätöksiä. Esimerkiksi LinkedInissä joka tuutista tulee ohjeita, ja kaikki yrittävät paniikissa pelastaa oman bisneksensä. Mediatoimistot kehottavat ostamaan mediatilaa ja mainostoimistot mainostamaan. Pitää miettiä, kenen ohjeita kuuntelee”, Storbacka sanoo.

”Alalla työskentelevistä 25 prosenttia tulee saamaan potkut”

Avaus julkisti hiljattain yhdessä Sanoman kanssa selvityksen, jonka mukaan työpanoksen osuus markkinointi-investoinneista ja markkinointialan työpaikkojen määrä ovat kasvaneet kymmenen viime vuoden aikana runsaasti.

”Kaikista markkinointialalla työskentelevistä 25 prosenttia tulee saamaan potkut seuraavan vuoden aikana”, Storbacka ennustaa nyt.

”Paisunut markkina sisältää todennäköisesti aika paljon myös epätehokkuuksia ja tuplatyötä, sellaista, mitä esimerkiksi automaatiolla, tekoälyllä ja fiksummilla prosesseilla saisi tehtyä paremmin. Tällainen epätavallinen ja odottamaton shokki tulee aiheuttamaan sen, että paisunut markkina kutistuu ehkä takaisin vanhaan kokoonsa”, hän sanoo.

Toisaalta tilanne myös pakottaa innovoimaan ja tekemään asioita uudella tavalla, esimerkiksi työskentelemään tehokkaammin ja automatisoimaan asioita, jotka on tähän asti tehty käsin. Storbacka ennustaa koko toimialalle isoa muutosta.

”Tällaisessa markkinatilanteessa ei ole varaa olla löysää prosesseissa. Sehän on hirveän epämukava keskustelu. Se tarkoittaa, että työpaikkoja vähenee ja teknologian rooli kasvaa. Sen edistämiseen ei ole ollut kovaa painetta, mutta nyt tehostamispaine on tullut”, Storbacka sanoo.