Jufo Peltomaa aloittaa elokuun alussa markkinointiyhtiö Avidlyn luovana johtajana. Edellinen pesti ohjelmistotoimittaja Innofactorin teknologiajohtajana päättyi huhtikuussa.

Avidlyllä Peltomaan tärkein tehtävä on rakentaa yhteishenkeä ja luoda hedelmällistä maaperää uusille ­ideoille. Paras resepti molempiin on Peltomaan mukaan pelon poistaminen.

”En edellytä pelottomuutta, mutta yritän tehdä siitä mahdollista. On mahdotonta olla luova, jos on samalla haavoittuvainen omasta porukasta. Kulttuuri ei voi olla sellainen, jossa on pakko onnistua ja epäonnistumista pelätään”, hän selittää.

Puhuessaan luovuudesta Peltomaa tietää mistä puhuu. 1990-luvun alussa hänen alter egonsa Jufo III niitti mainetta huippusuositun Raptori-yhtyeen jäsenenä, mistä hänet yhä parhaiten muistetaan. Raptorin vetäydyttyä parrasvaloista Peltomaa on kunnostautunut sarjayrittäjänä ja ollut mukana useissa menestyneissä teknologiastartupeissa.

Yritysmaailmassa Peltomaan ideat ovat poikineet muun muassa kansainvälisiä palkintoja kahmineen mainosvideon SEK&Greyllä, miljoonaomaisuuden tuottanutta matkapuhelingrafiikkaa Hybrid Graphicsilla, maailman ensimmäiset kierrätysrobotit ZenRoboticsilla ja uraa uurtavia lisätyn todellisuuden palveluita Immersalilla .

Ideat kumpuavat paitsi Peltomaan luonteesta ja kasvatuksesta, myös hänen monipuolisesta taustastaan.

”En välttämättä ajattele muita paremmin, ja saan huonojakin ideoita, mutta katson asioita hieman eri perspektiivistä. Laaja kokemuspohja on väistämättä reikäinen, eikä voi osata kaikesta kaikkea. Toisaalta mieleen voi tulla jotain ihan kohtuutonta, mitä muut eivät tulisi ajatelleeksi”, hän kertoo.

Innovoidessaan Peltomaa noudattaa luovan ajattelun ohjenuoraa, jonka voi hänen mukaansa kiteyttää englanninkieliseen lauseeseen ”fuck the box”. Tällä seksilelultakin kuulostavalla iskulauseella hän kannustaa perinteiseltä outside the box -tasolta vielä askeleen pitemmälle vietyyn ajatteluun, jossa vanhat ajatusmallit unohdetaan ja uskalletaan lähestyä asioita täysin eri kulmasta.

Esimiehenä Peltomaa pyrkii olemaan mahdollisimman suorapuheinen, jotta työpaikalla vältyttäisiin pelon ilmapiiriä lietsovalta juonittelulta ja selkään puukottamiselta. Tämä vaatii niin huonon kuin hyvänkin palautteen antamista mahdollisimman rehellisesti.

Rehellisyyden lisäksi Peltomaa arvostaa ”grindauksen ja relaksoitumisen tasapainoa”.

”Totta kai joskus pitää tehdä se 16 tunnin työpäivä tai vaikka kaksi peräkkäin, se on elämää. Jos sitä kuitenkin tekee pidempään, luova suorituskyky laskee todella paljon. Uskon myös sellaisiin yhteisiin hetkiin, jolloin on aikaa ajatella vähän muutakin kuin duunia. Silloin tulee usein ne parhaat ideat.”

Hybrid Graphicsilla kaivattuja hengähdystaukoja työnteon lomaan toi spontaani pöydillä tanssiminen. Peltomaa painottaa tällaisten pienten ja joskus järjettömienkin rituaalien tärkeyttä hedelmällisen työilmapiirin rakentumisessa.

Hän ei kuitenkaan aio vaatia pöydillä tanssimista Avidlyssa, sillä uuteen yritykseen tullessaan on luovan johtajan havainnoitava ennestään olemassa olevia traditioita ja pyrittävä puhaltamaan niihin lisää eloa. Perinteitä ei voi pakottaa, vaan niiden on annettava syntyä itsestään.

Harvoja asioita Peltomaa inhoaa yhtä paljon kuin sanaa haaste. Hänen mukaansa sitä käytetään usein kiertoilmauksena.

”Monet ongelmat toki ratkeavat siten, että niistä vääntää ensin haasteen, ja sitten ratkaisee sen. Se on kuitenkin todella paha, jos haaste-sanaa käytetään ongelmien peittämiseen.”

Jos jokin haaste uudessa työssä on kuitenkin pakko nimetä, Peltomaan mukaan se on kuunteleminen. Muutaman hengen startupissa johtajan kuvitelmat muuttuvat äkkiä todeksi, mutta suuremmassa yrityksessä ei pidä luulotella tietävänsä heti kaikkea. Alussa tärkeintä on vain kuunnella, hän pohtii.

Ei ihan Suomen Elon Musk

Onko räppitaustasta ollut jotain hyötyä myöhemmällä urallasi?

”Raptorissa olimme ensimmäisiä Suomessa, jotka tekivät elektronista tanssimusiikkia ihan kunnolla bändiksi asti. Kuulopuheista olimme saaneet tietää mitä samplerilla voi tehdä. Kun sitten tilasimme samplerin ja aloimme kokeilla, yllättäen se toimi. Omalla tavallaan sekin oli teknologista pioneerityötä. Saimme tappouhkauksia muusikoilta, koska joidenkin mielestä musiikin tekeminen tietokoneella tappaa luovuuden. Linnanmäellä meitä heiteltiin terävillä kivillä, koska siihen aikaan suomeksi ei saanut räpätä. Siinä tottui ajatukseen, että vaikka ihmiset eivät aina olisi samaa mieltä, niin silti kannattaa tehdä.”

Oletko Suomen Elon Musk?

”En ehkä ihan, mutta pidän kyllä Muskin suuruudenhullusta ajattelusta. En oikein arvosta sitä, että halutaan räjähtävää kasvua, mutta ei haluta tehdä asioita eri tavalla. Lisäksi rakastan tarinoita, ja Muskin yritykset muodostavat tosi eheän ja kokonaisen tarinan. Kaikki omat firmani olen perustanut siten, että ensin on tarina, jonka takia sitten tehdään jotain.”

Onko sinulla johtamisfilosofiaa tai johtajaa, jota pidät esikuvanasi?

”Omien kokemusteni kautta minulle on varmaan kehittynyt ihan oma johtamistyyli. Jos joku esikuva pitää valita, ehkä Nelson Mandela.”

Olit ehdolla eduskuntavaaleissa 2015, mutta et tullut valituksi. Aiotko yrittää joskus uudelleen?

”Voisin yrittää uudelleen. RKP soitti silloin kaksi kuukautta ennen vaaleja, että lähtisinkö ehdolle. Nauroin siinä puhelimessa varmaan kaksi minuuttia ja seuraavana päivänä ilmoitin, että voisinpa lähteäkin. Kehittelin poliittisen ideologiani vaalikoneeseen vastatessani ja loin hädissäni someprofiileja. Äänisaalis ei ollut huono näin lyhyellä kampanjalla. Jos lähtisin uudestaan ehdolle, minulla olisi varmaan ihan realistiset mahdollisuudet.”