Markkinointi

Kaisa Saario 19.1.2017 18:03 päivitetty 20.1.2017 10:12

Bränditutkija: Yksikään suomalaisyritys ei ole yltänyt brändityössään Nokian huippuvuosien tasolle

Pekka Karhunen

Kirsti Lindberg-Revon mukaan visio on laimentunut suomalaisyrityksissä liian kauas konkreettisesta tekemisestä – ja henkilöstöstä.

Nokian huippuvuosien jälkeen Suomessa ei ole brändätty mitään yhtä onnistuneesti, sanoo dosentti, bränditutkija ja Brand Audit Groupin toimitusjohtaja Kirsi Lindberg-Repo.

Huippuvuosilla hän viittaa aikaan, jolloin Nokia keikkui kansainvälisesti arvostetuimpien brändien listoilla.

"Kirkas visio, johon he saivat koko henkilökunnan mukaan, ja sitä he vielä pystyivät viestimään erittäin tehokkaasti maailmanmarkkinoille", hän listaa Nokian ansioita.

Lindberg-Revon mukaan suomalaisyrityksillä visio on laimentunut liian kauas konkreettisesta tekemisestä – ja henkilöstöstä. Sen sijaan luvataan maailman parasta asiakaskokemusta, joka on "vähän kärjistäen mainostoimistojen kirjoittamaa mössöä".

"Visio on paljon tärkeämpi kuin standardisoitu asiakaslupaus, jota kukaan ei pysty pitämään", hän sanoo.

Lindberg-Revon mielestä suomalaisyrityksiä painavat osaltaan myös markkinointipanostusten pienuus sekä toisaalta se, että b2b-brändeistä on vaikeampi tehdä kansainvälisesti kiinnostavia kuin kuluttajabrändeistä:

"B2b ei ole koskaan niin älyttömän mielenkiintoista."

Nokiat ja Ikeat

Nokia nousi esiin myös Brand Audit Groupin kyselyssä, johon vastasi 110 henkilöä yhteensä 16 maassa. Vastaajilta kysyttiin muun muassa kuinka todennäköisesti he vierailevat Suomessa tulevan kahden vuoden aikana ja tuntevatko he suomalaisia brändejä.

Kuva: Nokia

Noin kolmasosa vastaajista ei tiennyt lainkaan suomalaisia brändejä. Useimmat osasivat nimetä vain yhden, ja eniten mainintoja sai Nokia. Nokia oli myös ensimmäinen asia, joka monella vastaajalla tuli ensimmäisenä mieleen suomalaisesta designista.

Toiseksi tunnetuin suomalaisbrändi oli Marimekko, ja perässä seurasivat Fazer, Iittala ja Kone. Osa vastaajista tosin halusi sijoittaa joukkoon myös Ikean.

Liekö syy siinä, että muun muassa Lonely Planet ja National Geographic ovat hiljattain nostaneet Suomen suositeltavien matkailukohteiden top-listoille, mutta lähes kaikki vastaajista kuitenkin haluaisivat matkustaa Suomeen.

Suosituin mainittu syy tulla Suomeen oli luonto.

Modernimpi visio

110 vastaajaa on pieni otos, mutta se ei Lindberg-Repoa hidasta.

Suomen maabrändin eteen on tehty paljon asioita oikein, mutta ponnistelut pitäisi kymmenkertaistaa ja pirstaloitunutta viestintää yhdenmukaistaa, hän sanoo. Esimerkiksi Ruotsissa julkisen sektorin toimijat, organisaatiot ja yritykset tekevät hänen mukaansa enemmän yhteistyötä.

"Niillä on kauhean voimakas ponnistus yhdessä päästä uusille markkinoille, ja he tekevät sitä rynnäköllä."

Jälleen kerran hän nostaa esiin vision. Jos sata vuotta on myyty joulupukkia ja saunaa, Suomen vision tulisi antaa modernimpi ja selkeämpi kuva siitä, mitä Suomi on ja miten se eroaa Ruotsista, hän sanoo.

Ja jos Lindberg-Repo saisi päättää, tuo päivitetty visio rakentuisi kolmen pilarin varaan: Euroopan modernein maa, maailman turvallisin maa, portti Aasiaan. Sinne sisään mahtuisi sitten designia ja koulutusta. Näille rakennettua some- ja televisiomainontaa, miksei Netflix-pätkäkin, hän visioi.

"Tämä on tosi tärkeä asia tarkastella juuri nyt, kun hehkutamme tätä, että Suomi täyttää sata, ja katsomme vain omaa napaamme. Me emme ole ollenkaan niin tunnettuja kuin mitä me toivomme että me olisimme."

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö