Yhteiskunta

Aleksi Ylä-Anttila 31.10.2018 15:27 päivitetty 31.10.2018 15:33

Diak valjasti neljä tunnettua suomalaisosaajaa hakemaan töitä romaninimillä – yhtäkään ei kutsuttu haastatteluun

Diakonia-ammattikorkeakoulu
Meri-Tuuli Väntsi on yksi töitä romaninimillä tuloksetta hakeneista vaikuttajista.

Kampanjan osoittamat tulokset löivät projektipäällikkö Mikael Mertsi Ärlingin mukaan osallistujat ällikällä.

Diakonia-ammattikorkeakoulu toteutti ja koordinoi syksyllä yhdessä markkinointiviestinnän toimisto TBWA\Helsingin kanssa Työnimi-kampanjan, jossa neljä tunnettua osaajaa haki töitä romaninimillä.

Kampanjan vaikuttajat ja töitä hakeneet osaajat kolumnisti ja toimittaja Tuomas Enbuske, malliuransa jälkeen graafikkona ja yrittäjänä työskennellyt Anne Kukkohovi, catering-yrittäjä ja juontaja Meri-Tuuli Väntsi sekä yritysvalmentaja Jari Sarasvuo. He lähtivät mukaan kampanjaan pro bono eli ilman erillistä maksettua korvausta.

Jari Sarasvuo | Kuva: Diakonia-ammattikorkeakoulu

 

Nelikko haki tänä syksynä töitä kenenkään tietämättä. He vastasivat avoimiin työpaikkailmoituksiin käyttäen tyypillisiä romaninimiä mutta omia ansioluetteloitaan kokeillakseen, miten nimi vaikuttaa työnsaantimahdollisuuksiin. Hakemuksia lähetettiin yhteensä 54. Yksikään niistä ei johtanut haastattelukutsuun.

Projektipäällikkö Mikael Mertsi Ärling Diakonia-ammattikorkeakoulusta kertoo, että hankkeessa mukana olevat romanitaustaiset henkilöt osasivat varautua siihen, että kutsuja työhaastatteluihin ei kuulu. Hakijoille kyseessä oli kuitenkin yllätys.

"He hämmästyivät ihan oikeasti. Jokaisen ensireaktio oli käytännössä se, että he meinasivat pudota takapuolelleen. Vaikka esimerkiksi Tuomas Enbuske totesi, että hän kyllä tiesi tämän, asia kuitenkin realisoitui, kun se tuli oikeasti omalle kohdalle", Ärling kertoo M&M:lle.

Ärlingin mukaan nimeen usein konkretisoituu romanien kohtaama syrjintä työmarkkinoilla. Monet päätyvätkin omaksumaan toisen nimen työmarkkinoilla, mistä juontuu myös kampanjan nimi, Työnimi. Ärling on myös itse muuttanut virallisen nimensä.

"Moni romanitaustainen on suoraan sanonut, että työhaastatteluihin pääsemiseksi on pakko vaihtaa nimi ja että sitä ovat jopa työvoimaviranomaiset ehdottaneet. Totta kai rekrytoija valitsee aina mielestään parhaan vaihtoehdon, mutta tärkeintä olisi päästä kisaamaan yhdenvertaista lähtökohdista, Ärling kertoo.

Tuomas Enbuske | Kuva: Diakonia-ammattikorkeakoulu

 

Kampanjassa töitä hakeneen Tuomas Enbusken mielestä syrjintää kokevien ei kuitenkaan tulisi olla niitä, jotka joutuvat mukautumaan tilanteeseen. Enbuske kertoo kampanjavideolla, että vain kolme työntekijää etsinyttä paikkaa vastasi hänelle, ja ilmoitti, että valinta ei kohdistunut häneen.

"Jos maailma on sairas, niin pitääkö siihen sopeutua? Nimi ja kulttuuri ovat tärkeä osa identiteettiämme. Nimeä ei pidä vaihtaa vaan maailman pitää muuttua terveemmäksi", Enbuske kertoo tiedotteessa.

Meri-Tuuli Väntsi kertoo kampanjan ja sen tuloksien auttaneen häntä tajuamaan paremmin sen, kuinka etuoikeutettu hän itse asiassa on.

"Mutta sen ei pitäisi olla niin, että mä olen etuoikeutettu sen takia, että mun nimi on Meri-Tuuli eikä Tarmara", Väntsi summaa.

Uusia näkökulmia

Syrjintä on yksi merkittävimmistä esteistä romanien työllistymisessä. Vähemmistövaltuutetun, eli nykyisen yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksen mukaan yli puolet työtä hakeneista romaneista kertoi kohdanneensa syrjintää työelämässä. Tämä käy ilmi vuonna julkaistusta selvityksestä "Erilaisena arjessa – selvitys romanien syrjintäkokemuksista".

Virallista tutkimustietoa ei ole, mutta arvioiden mukaan 40–60 prosenttia Suomen työikäisistä romaneista on tällä hetkellä työttöminä. Jopa korkeakoulututkinnon suorittaneilla romaneilla on suuria vaikeuksia päästä osaksi työelämää.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä arvioi, että kokeilu paljastaa tutun ilmiön, eli sen, että työelämä ei ole yhdenvertainen romaneille tai muille vähemmistöille.

"Monimuotoisuuden lisääntyminen työmarkkinoilla vaatii rekrytoijien ennakkoluulotonta asennetta ja sitä, että keskitytään henkilön taustan sijaan hänen osaamiseensa. Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja ammattitaitonsa näyttämiseen työelämässä kuuluu kaikille", Pimiä sanoo tiedotteessa.

Diakonia-ammattikorkeakoulu on yhteiskunnallinen toimija, joten se on toteuttanut kampanjan hankintalain asettaman rajan puitteissa. Tuo raja on 60 000 euroa.

Hankkeen viestintäasiantuntija Niina Mäenpään mukaan kampanjan budjetti meni selvästi tuon rajan alle, mutta tarkemmin Diakonia-ammattikorkeakoulu ei budjettia julkista.

Budjetti on Mäenpään mukaan onnistuttu pitämään maltillisena, sillä Diak ei ostanut maksettua mainontaa esimerkiksi televisiosta.

"Me lähdemme siitä oletuksesta, että tämä aihe on niin kiinnostava, että se menee viraaliksi. Vaikuttajat ovat kokeneet tämän asian niin tärkeäksi, että ovat lähteneet mukaan ilman maksettavaa palkkiota. Tästä olemme hyvin iloisia", Mäenpää kertoo M&M:lle.

Kampanjavideot, -kuvat sekä muut sisällöt ovat esille Diakin omissa somekanavissa Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja LinkedInissä ja YouTubessa. Lisäksi kampanjalle on avattu oma verkkosivusto, työnimi.fi, jonne kerätään dataa ja muuta kampanjaan liittyvää materiaalia.

Ärlingin mukaan kampanjan tärkein tavoite on ollut herättää sekä työnantajat että koko yhteiskunta siihen, että romaniväestössä on paljon potentiaalista työvoimaa ja työnhakijoita. Heidän töihin pääsemisensä on kuitenkin ollut suuri haaste.

"Tarkoitus ei ole lähteä syyttämään työantajia tai yrittäjiä, vaan saada ihmiset miettimään asiaa vähän eri näkökulmasta. Minun tavoitteeni hankkeen projektipäällikkönä on se, että aihe nousee kahvipöytäkeskusteluihin ja herättää meidät kaikki pohtimaan, miten itse voisin tässä tilanteessa toimia", Ärlin kertoo.

Työnimi-kampanja on osa valtakunnallista Nevo tiija – uusi aika -hanketta, jota koordinoi Diakonia-ammattikorkeakoulu. Mukana on lisäksi kuntia, kaupunkeja, oppilaitoksia ja järjestöjä eri puolilta Suomea.

Hanke pyrkii tukemaan romanien työllistymistä ja osallisuutta Suomessa, ja se saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastolta.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö