Elektroninen urheilu eli e-urheilu lisää suosiotaan Euroopassa. Vuoden 2020 loppuun mennessä e-urheilun yleisömäärän odotetaan ylittävän 92 miljoonaa ihmistä, mikä merkitsee 7,4 prosentin kasvua viime vuoteen verrattuna, selviää e-urheiluun ja peleihin keskittyneen analytiikkayhtiö Newzoon tuoreesta tutkimuksesta.

"Vuosien kuluessa e-urheilusta on tullut vakiintunut ilmiö, joka kilpailee digitaalisen viihteen ja myös perinteisen penkkiurheilun kanssa. Koronapandemian myötä vahvistunut digitalisoituminen on lisännyt e-urheilun katsomista entisestään, ja Euroopassa katsojamäärät kasvoivat tutkimuksemme mukaan 25-70 prosentti. Vahvojen kasvuodotuksiemme puolesta puhuu se, että e-urheilu ei enää ole yksipuolisesti nuorten miesten juttu, vaan kasvu tulee enemmän naisharrastajista ja muista ikäryhmistä", sanoo tutkimuksen teettäneen PayPalin Pohjois-Euroopan johtaja Jonas Breding tiedotteessa.

Maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna e-urheilumarkkina jatkaa kasvuaan. Tämän vuoden loppuun mennessä globaalin myynnin odotetaan saavuttavan 973,9 miljoonaa dollaria, ja luvun ennustetaan kasvavan 1,6 miljardiin dollariin vuoteen 2023 mennessä. Eurooppalainen e-urheilu on samankaltaisessa kasvuspurtissa.

Liikevaihdon kasvu luo mahdollisuuksia sekä e-urheilun ekosysteemin sisä- että ulkopuolella toimiville brändeille. Kilpapelaaminen on jo urheilu- ja media-alan sekä kansainvälisten kuluttajatuotemerkkien seurannassa.

Suomessa yli puolet katsojista suurkuluttajia

Tutkimuksessa mukana olleet maat olivat Suomi, Ruotsi, Norja, Iso-Britannia, Saksa, Ranska, Belgia, Alankomaat, Espanja ja Italia. Suomalainen harrastajajoukko on hieman innokkaampi, nuorempi ja miesvoittoisempi kuin eurooppalaiset verrokit, selviää tutkimuksessa.

Tutkimuksen mukaan yli kolmannes, eli 34 prosenttia suomalaisista 18–45-vuotiaista netinkäyttäjistä on katsonut e-urheiluun liittyvää sisältöä viimeisen 12 kuukauden aikana. Verrattuna muihin yhdeksään tutkimuksessa mukana olleeseen maahan, Suomessa on suhteessa suurin määrä miespuolisia e-urheilun harrastajia (91 %). Tutkimuksessa e-urheilun katsojat jaettiin suurkuluttajiin ja satunnaisiin harrastajiin. Suomessa yli puolet (52 %) e-urheilun katsojista on e-urheilun suurkuluttajia, mikä on enemmän kuin missään muussa tutkimukseen kuuluneessa maassa.

Tutkimus piirtää kuvan suomalaisista intensiivisinä e-urheilun kuluttajina. 30 prosenttia suomalaisesta tietokonepelejä pelaavasta e-urheiluyleisöstä pelaa viitenä päivää viikossa tai useammin. Pelaamisen aktiivisuus on korkeinta verrattuna muihin tutkittuihin maihin, yhdessä Ruotsin kanssa (myös 30 %). Suomalaiset harrastajat katselevat e-urheilua todennäköisimmin vuoteessa (46 %) kuin muut eurooppalaiset – ehkäpä siksi, että 18% suomalaisista vastaajista tapaa valvoa katsellen e-urheilua puolenyön ja aamukolmen välillä.

Pakottavista ja suositelluista rajoituksista huolimatta koronapandemia ei kasvattanut e-urheilun katseluun käytettyä aikaa Suomessa aivan niin paljon kuin muissa Euroopan maissa. Siinä missä 34 prosenttia suomalaisista vastaajista arvioi katselleensa enemmän e-urheilua koronarajoitusten voimaantulon jälkeen, Espanjassa vastaava luku oli 70 %. Pandemian vaikutus oli Suomea pienempi ainoastaan Norjassa, jossa neljännes vastaajista arvioi katsoneensa e-urheilua aiempaa enemmän. Katseluaan lisänneistä vastaajista 59 prosenttia ilmoitti myös haluavansa jatkaa katselua rajoitusten päätyttyä.

Naisten osuus kilpapelaajien ja suurkuluttajien joukossa kasvussa

Juuri alle kolmannes, 32 prosenttia, kaikista e-urheilun katsojista Euroopassa on naisia, joskin enemmistö heistä satunnaisia katsojia. Naisten osuus suurkuluttajien ja myös kilpapelaajien joukossa on kasvussa.

Miehet ovat siis naisia todennäköisemmin e-urheilun suurkuluttajia (38 % miehistä, 27 % naisista). Tästä huolimatta e-urheilun naisyleisö on aivan yhtä todennäköisesti, ellei jopa todennäköisemminkin, käyttänyt rahaa e-urheilutuotteisiin kuluneen vuoden aikana. Hieman alle puolet (48 %) eurooppalaisista naispuolisista e-urheilun katsojista käytti rahaa e-urheiluun liittyviin tuotteisiin viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana, verrattuna 46 % miespuolisesta yleisöstä.

Suomi oli ainoita markkina-alueita Euroopassa, jossa satunnaiset e-urheilun katsojat ostivat enemmän e-urheiluun liittyviä digitaalisia kuin fyysisiä tuotteita. E-urheilun suurkuluttajat arvioivat, että 45 prosenttia rahasta, jota he käyttivät digitaalisiin e-urheilutuotteisiin, meni toisille ihmisille hankittuihin tuotteisiin – 19 prosenttia kertoi käyttävänsä rahaa hankintoihin puolisolleen. E-urheilun seuraaminen voi myös olla luonteeltaan sosiaalista: 35 prosenttia suomalaisista harrastajista kertoi katsovansa e-urheilua yhdessä ystäviensä kanssa.

Selvityksen tilasi PayPal ja toteutti Newzoo kesällä 2020. Kutsukyselyssä tutkittiin yhteensä 10 175 iältään 18–45 -vuotiaan e-urheilun katsojan näkemyksiä kymmenessä Euroopan maassa. Vastaajajoukot olivat kansallisesti edustavia otoksia e-urheilun katsojista kaikissa tutkituissa maissa.