Noin puolet eli 49 prosenttia suomalaisista epäilee, että koronavirusepidemia on luonnon oma tapa vähentää liikakansoitusta ja huolehtia ympäristön ja ilmaston kantokyvystä.

Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n tuoreesta Arvo- ja asennetutkimuksesta. Vajaa kolmannes eli 30 prosenttia suomalaisista ei usko asiaan.

Naiset ovat miehiä enemmän sitä mieltä, että pandemialla ja ilmastonmuutoksella on yhteys. Selvästi yli puolet, eli 55 prosenttia naisista yhtyy väitteeseen.

Akateemisesti koulutetuista selvästi pienempi osa on väitteen kanssa samaa mieltä kuin vähemmän koulutetut (38 prosenttia). Ammattikorkeakoulun käyneissä samanmielisiä on eniten (57 prosenttia).

Perusuomalaisten kannattajat vähiten huolissaan ilmastonmuutoksesta

Eri puolueiden kannattajista erityisesti perussuomalaisten kannattajat (63 prosenttia) ovat sitä mieltä, että koronavirusepidemia on luonnon oma tapa vähentää liikakansoitusta ja huolehtia ympäristön ja ilmaston kantokyvystä.

”Mielenkiintoiseksi jakauman tekee se, että se ei vaikuttaisi selittyvän suoraviivaisesti sillä, kuinka vakavaksi ilmastouhka koetaan”, sanoo suomalaisten asenteista EVA Arvion Luonnon vastaisku kirjoittanut toimituspäällikkö Sami Metelinen.

Perussuomalaisten äänestäjät erottuvat myös ryhmänä, joka on vähiten huolestunut ilmastonmuutoksesta.

”Tälle joukolle ihmisen toiminnan ulkopuolelta tuleva ratkaisu voi olla houkuttelevampi ilmastonmuutoksen torjumiseksi kuin omat toimet”, Metelinen arvioi.

Yli kaksi kolmasosaa, eli 69 prosenttia suomalaisista pitää ilmastonmuutosta aikamme suurimpana uhkana, jonka torjumiseksi on nopeasti ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin kaikissa maissa. Toista mieltä on 17 prosenttia.

Vuonna 2019 kolme neljäsosaa suomalaisista piti ilmastonmuutosta aikamme suurimpana uhkana. Toisin sanoen, näiden henkilöiden osuus väestöstä on vähentynyt viime vuodesta kuusi prosenttiyksikköä.

Tulokset perustuvat maalis-huhtikuun taitteessa 2 060 henkilön Taloustutkimuksen internet-paneeliin antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.