Mitä liikkeitä Suomessa pitää tehdä, jotta yritykset pärjäävät digitalisaation aikakauden globaaleilla markkinoilla, Futuricen Suomen-maajohtaja Riku Valtasola? riku

”Yritykset voisivat ottaa isompia askelia ymmärtääkseen mahdollisuuksiaan disruptoida omaa toimialaansa. Sen jälkeen voi lähteä rohkeisiin, globaaleille markkinoille tähtääviin kokeiluihin, jotka ottavat koneoppimisen tai keinoälyn huomioon. Harva iso yritys tekee systemaattista, disruptiivista innovointia, joka etsii uutta bisnestä. Näihin kokeiluihin voisi laittaa enemmän resursseja. Suuret yritykset ovat havahtuneet tähän. Usein se jää sille tasolle, että nykyisiin laitteisiin lisätään vähän älykkäämpää hakua tai käyttöliittymää. Pitäisi tehdä rohkeampia peliliikkeitä. Taloudessa menee aika hyvin ja monella yrityksellä olisi siihen varaa.”

Mihin toimintoihin tekoälyä voi ensimmäisenä soveltaa?

”Tekoälyä voi soveltaa kattavasti. Yleensä se tulee ensimmäiseksi älykkäämpien tietojärjestelmien ja tiedolla johtamisen kautta. Esimerkiksi markkinoinnin taustajärjestelmissä ja myynnin johtamisen työkaluissa voi olla älyä. Toimialasta riippuen se voi olla älykkäämpää tuotantoakin. Jos yritys tuottaa fyysisiä asioita, tuotannosta saa kerättyä dataa, josta voi oppia jotain. Meidän pitäisi jo siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Mittareita ja datasta oppimista on jo monessa asiassa. Nyt pitäisi alkaa ohjata tuotantoa automaattisesti sen datan perusteella.”

Viekö tekoäly kaikki työpaikat?

”En usko. Se lisää varmasti tuottavuutta ja helpottaa asioita. Me ihmiset pystymme keskittymään luovempiin asioihin, kun tekoäly hoitaa monet perusasiat. On mahdollista nähdä kauhuskenaarioita ja vakavia vaikutuksia. Tekoäly on yksi asia, joka voisi tuhota ihmiskunnan siinä missä iso meteoriittikin. Olemme nyt aika kaukana siitä. Ei ole niin, että kaikki yhtäkkiä leviää käsiin, kun Suomessa tehdään projekti, jossa tuodaan älyä liiketoiminnan järjestelmiin. Yksittäisen data scientistin tai ohjelmistokehittäjän ei tarvitse sitä pohtia, mutta ihmiskunnan tasolla täytyy miettiä, mihin tekoäly voi viedä ja pysyykö se hanskassa. Kysymys tekoälyn etiikasta on lähempänä liiketoimintaa. Millaista etiikkaa rakennamme älykkäisiin järjestelmiin? Etiikan rooli on vielä pieni, mutta se kasvaa mitä enemmän tekoäly alkaa tehdä päätöksiä.”

Onko Suomi jälkijunassa koneoppimisessa ja tekoälyssä?

”Ei ehkä jälkijunassa, mutta täällä on kova halu ottaa paikka tämän markkinan johtajana. Silloin pitää tehdä enemmän kuin vain puhua tai vaatia toimintaa ja toimenpiteitä. Yrityksillä ja teollisuudella pitäisi olla yleisempi tahto olla siinä kärkijunassa. Pelkät valtiotason toiveet eivät välttämättä riitä. Ei ole näyttöä siitä, että olisimme koneoppimisessa ja tekoälyssä kovasti etukenossa.”

Artikkeli on julkaistu Kauppalehdessä 16. huhtikuuta 2018.