Vastaväittäjä

Ville Perttula 17.12.2018 10:10 päivitetty 17.12.2018 12:35

Greenpeacen Sini Harkki: "Jos ilmastonmuutos ei ole aito arvo yritykselle, siitä puhuminen on enemmänkin viherpesua"

Pekka Karhunen
Sini Harkki, 38, aloitti Greenpeacen Suomen-maajohtaja vuonna 2014. Hän on aloittanut Greenpeacen palveluksessa vuonna 2006. Ennen Greenpeacea Harkki työskenteli Luontoliitossa ja Luonnonsuojeluliitossa. Koulutukseltaan Harkki on hallintotieteiden maisteri.

Greenpeacen Suomen-maajohtajan Sini Harkin mukaan moni yritys ei näe itseään ratkaisijana ilmastonmuutoskysymyksissä. Harkki vastasi M&M:n esittämiin väitteisiin.

Väite 1 Markkinoinnilla voidaan muuttaa ihmisten mielipiteitä ilmastonmuutoksesta, mutta yritykset eivät tee tarpeeksi asian eteen.

”Se on varmaan totta. Moni yritys kokee, että niiden on pakko vastata ilmastonmuutokseen, mutta ne eivät näe itseään ratkaisijana. Jos ilmastonmuutos ei ole aito arvo yritykselle, siitä puhuminen on enemmänkin viherpesua. Suomessa on kuitenkin paljon yrityksiä, jotka ovat mukana rakentamassa esimerkiksi uusiutuvan energian järjestelmiä. Toivon, että nämä yritykset pitäisivät itsestään enemmän meteliä.”

Väite 2 IPCC-raportti oli lottovoitto Greenpeacelle. Varainhankinta kiittää.

”Ei se ihan lottovoitto ole. Ihmisten ilmastohuoli ei ole aiheuttanut valtavia rahavyöryjä, mutta sen kyllä huomaa, että ihmiset haluavat nyt toimia. IPCC-raportin aikaansaama huomio voi näkyä pitkällä aikavälillä varainhankinnassa. Nyt kuukausilahjoittajia on tullut tavallista enemmän.”

Väite 3 Vastuullisuusraportointi vie yrityksiä pienin askelin eteenpäin.

”Kyllä, nimenomaan pienin askelin. Yritykset, jotka tuppaavat saamaan palkintoja vastuullisuusraporteistaan, ovat niitä, joilla on eniten seliteltävää. Suomessa metsäteollisuusyritykset ovat saaneet palkintoja raporteistaan. Hyviäkin esimerkkejä kunnianhimoisia tavoitteita asettavista yrityksistä on, mutta niillä työ lähtee strategiasta eikä raportoinnista.”

Väite 4 Greenpeacen mielenilmaukset ovat huomionhakuisia ylilyöntejä, jotka eivät sovi tähän päivään.

”Eivät ne ole. Greenpeacen toiminta ja tempaukset ovat muuttuneet aika paljon. Esimerkiksi Ilmastomarssi, jonka järjestimme yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa, kiritti hyvin eduskuntapuolueita asettamaan kovempia ilmastotavoitteita. Uskon, että ihmisten mielikuvat meidän tempauksistamme eivät aina vastaa todellisuutta. Kansalaistoiminnan pitää kehittyä, emme toimi enää niin kuin 1970- tai 1990-luvuilla. Esimerkiksi kun Donald Trump oli kesällä Suomessa, laitoimme Kallion kirkon torniin banderollin.”

Väite 5 Energiayhtiöt käyttävät ilmastonmuutosta vain markkinoinnin välineenä.

”Energiayhtiöitä on niin monenlaisia, joten noin ei voi sanoa. Kaikille energiayhtiöille ilmastonmuutos on varmasti olennainen toiminnan kehikko, mutta miten ne siihen suhtautuvat, vaihtelee paljon. Esimerkiksi Fortumin myyjä on pysäyttänyt minut kadulla ja kaupannut uusiutuvaa sähköä, vaikka yhtiö on ostanut Saksasta hiilivoimaloita. Se että markkinoidaan uusiutuvaa energiaa, mutta ostetaan hiilivoimaloita, on ristiriitaista.”

Juttu on julkaistu Markkinointi & Mainonnassa 21/2018.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö