Tuoreen The Next New -raportin mukaan uuden normaalin aika on vasta koronakriisin jälkeen. Raportin tavoite on auttaa yrityksiä ja brändejä ymmärtämään, miten tämä koko maailmaa ravistellut kriisi on vaikuttanut suomalaisten arvoihin, arkeen ja kuluttamiseen.

Koronaviruksen aiheuttama pandemia vaikuttaa ihmisiin ja organisaatioihin moninaisesti. Raportin tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta vastaajasta kertoo olevansa huolissaan omasta ja läheistensä terveydentilasta, ja lähes puolet vastaajista myös taloudellisesta toimeentulosta.

Yli puolet kokee huolta myös yleisestä taloudentilanteesta. Samoin yli puolet suomalaisista kuluttaa nyt tavallista vähemmän, ja vain 15 prosenttia aikaisempaa enemmän. Tuttuja asioita tehdään uusilla tavoilla ja tämä synnyttää aivan uusia tarpeita.

Hasan-ryhmän operatiivisen johtajan ja brändikonsultin Anna-Riikka Hovi-Taunilan mukaan kuluttamisen vähentäminen liittyy osittain tulojen vähenemiseen, mutta monella vähentäminen lähtee myös arvopohjalta.

”Monet pohtivat nyt, miten vähällä sitä ihminen oikeasti selviääkään. Tämä näkyy muun muassa siinä, että hyvätuloisten, eli yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevien talouksien, keskuudessa vähennys on lähes sama, vaikka heidän huolensa omien tulojen riittävyydestä ei vielä olekaan kasvanut samassa määrässä kuin muiden ryhmien”, Hovi-Taunila kertoo.

Kiinnostava tutkimushavainto on säästämisen kiinnostavuuden kasvu. Kyseessä on laajempi ilmiö maailmalta ja se näkyy Hovi-Taunilan mukaan myös suomalaisten suhtautumisessa asiaan, sillä 14 prosenttia säästää tai sijoittaa nyt tileille, rahastoihin tai osakkeisiin enemmän kuin ennen koronaa.

”Monella on nyt halua ja aikaa pysähtyä ja miettiä tulevaisuuttaan ja valintojaan sekä auttaa läheisiään. Monella on huoli omasta ja etenkin läheisten terveydestä”, sanoo Hovi-Taunila.

Erilaisten rajoitteiden seurauksena moni yritys on tehnyt muutamassa kuukaudessa suuremman digiloikan kuin koskaan aiemmin. Ketterästi toimivat ja aikaansa seuraavat yritykset voivat tässä tilanteessa löytää uusia kasvujalkoja kehittämällä palvelujaan ja tuotteitaan kysynnän kehittymistä seuraten.

”Kun rajoitteet eivät mahdollista hyvinvoinnista huolehtimista totutuilla tavoilla, opimme uusia, usein teknologia-avusteisia, keinoja”, Hovi-Taunila arvioi.

Esimerkkejä tästä ovat muun muassa kotona tehtävän etäliikunnan lisääntyminen tai toisaalta mobiili- ja verkkopalveluiden lisääntynyt käyttö terveyspalveluissa.

Lisäksi työväline- ja huonekaluvalmistajat voivat kasvavan etätyötarpeen seurauksena löytää uusia asiakkaita. Yli puolet tutkimukseen vastaajista kokopäivätyössä käyvistä kertookin tekevänsä aiempaa enemmän etätöitä.

”Muutos tarjoaa mahdollisuuksia nopeasti reagoiville yrityksille. Koronakriisin aikaan ja sen jälkeiseen maailmaan sopeutuvat yritykset ja organisaatiot, jotka ovat ketteriä ja palvelemassa asiakkaita niillä tarpeilla ja arvoilla, joita ihmisillä on”, kiteyttää Hovi-Taunila.

Markkinoinnin aika

Hyvätkään palvelut ja tuotteet eivät löydä kuluttajien koteihin, työpaikoille taikka lenkkipoluille itsestään. Se edellyttää tietoa ja kiinnostusta. Tässä markkinoinnilla ja brändillä on myös korona-aikana keskeinen asema.

Hovi-Taunila kannustaakin markkinoijia olemaan nyt rohkeasti aktiivisia omien mahdollisuuksiensa mukaan. Hän korostaa kuitenkin, ettei yritysten tule yrittää hyötyä kriisistä, vaan ryhtyä auttajiksi.

”Ihmiset kaipaavat apua arjen sujuvuuteen ja inspiraatioon sekä hetken irrottautumista tämän hetken todellisuudesta. Ja he ovat läsnä miltei kaikissa eri medioissa. Yhteydenpidon, viihteen ja ajankohtais- ja uutissisältöjen käyttö on monessa ryhmässä kasvanut hurjasti”, Hovi-Taunila toteaa.

Koronakriisin lopulliset seuraukset ovat suurelta osin tuntemattomia meille kaikille. Selvää on kuitenkin, että ihmisten tavat elää ja olla muuttuvat lyhyen ajan sisällä enemmän ja syvemmin kuin vuosikymmeniin. Kriisissä voi piillä myös innovaation siemen.

”Elämme parhaillaan aikaa, jossa monet vanhat ja totutut tavat jäävät pois ja korvautuvat uusilla. Vaikeina aikoina syntyy usein uusia alkuja ja innovaatioita, joita muuten ei ehkä koskaan syntyisikään.”

”Eikä välttämättä tarvitse olla kysymys kokonaan uudesta tuotteesta tai palvelusta, vaan vaikkapa olemassa olevien päivittämisestä tai uudelleen paketoinnista vastaamaan ihmisten muuttuvia tapoja”, Hovi-Taunila kiteyttää.

The Next New -raporttisarja luo näkemystä asiakaskäyttäytymisen ja arvomaailman muutoksesta koronakriisin aikana.

Tutkimusraportin aineistossa on hyödynnetty ja analysoitu niin suomalaisia kuin kansainvälisiäkin tutkimuksia ja tilastoja. Näkemystä on täydennetty suomalaista väestöä edustavalla tutkimuksella, jonka tulokset saatiin yli 1000:lta, iältään 18-74-vuotiaaltae suomalaiselta 27.3.-2.4.2020.

Huhtikuussa kootusta aineistosta julkaistun raportin tilannekuvan muutosta tarkastellaan touko-kesäkuussa ja elokuussa uusilla The Next New -raporteilla.