The Next New -näkemyksessä on hyödynnetty ja analysoitu niin suomalaisia kuin kansainvälisiäkin tutkimuksia ja tilastoja. Huhtikuussa ja toukokuussa kootuista aineistoista on julkaistu kaksi raporttia.

Nyt tutkimusraportista on julkaistu kolmas osa, joka kartoittaa suomalaisten näkemyksiä syksyn ja kouluarjen alkamisen kynnyksellä. Tiedot tuoreeseen tutkimusraporttiin kerättiin toisella ja kolmannella viikolla.

Hasan-ryhmän operatiivinen johtaja ja brändikonsultti Anna-Riikka Hovi-Taunila kertoo, että suurimmat suomalaisten suurimmat huolet omasta tulevaisuudesta ja turvallisuudesta keväältä ovat hellittäneet.

Vastaajista 60 prosenttia kertoo kuitenkin olevansa huolissaan koronaviruksen mahdollisesta toisesta aallosta ja sen seurauksista.

”Monet ovat huolissaan siitä, miten hygienia riittää julkisissa liikennevälineissä, kaupoissa ja tapahtumissa. Tämä on omiaan jarruttamaan liikkeelle lähtöä. Ihmiset ovat eräänlaisessa välitilassa”, Hovi-Taunila kiteyttää.

Elokuussa kulutus on ollut palaamassa kohden normaalia. Vastaajista 35 prosenttia kertoo vähentäneensä kulutustaan, kun vastaava lukema aiemmissa tutkimusraporteissa on ollut 50 prosenttia.

Kulutuksen normalisoituminen on lähtenyt liikkeelle pienemmistä tuloluokista, sillä he ovat pandemian aikana tinkineet elintarvikkeista ja muista päivittäistavaroista.

Isommissa tuloluokissa vähennykset ovat kohdistuneet isompiin kulueriin, kuten ulkomaan matkailuun ja autoihin.

”Näitä vähennyksiä on edelleen jatkettu ja varmaan jatketaan vielä syksynkin aikana, kun tilanne edelleen elää”, Hovi-Taunila arvioi.

Liikkumisen muutos näkyy ulkona

Kevään ja kesän aikana ihmiset ovat lisänneet merkittävästi etätöiden tekemistä. Työn murros on vähentänyt liikkumista. Selkeimmin tämä näkyy julkisissa liikennevälineissä, joita monet ovat mahdollisuuksien mukaan vältelleet.

”Sitä kautta ihmisvirrat ovat liikenteen solmukohdissa, kuten lento-, juna- ja linja-autoasemilla pienentyneet. Se liittyy paljolti ihmisten huoleen mahdollisesta tartuntavaarasta.”

Vaikka julkisen liikenteen käytön vähentäminen on väliaikainen ilmiö, raportin perusteella on helppo vetää johtopäätös, jonka mukaan etätöiden lisääntyminen ja työpaikan ja kodin välisen liikenteen väheneminen on jossain määrin pysyvä ilmiö.

Kesällä kotimaan matkailu on ollut selkeä trendi ja ulkomaan matkailu hiipuessa matkailu Suomessa jatkuu vahvana.

”Kotimaan matkailu on kokonaisuudessaan selkeästi lisääntynyt, vaikka osa on sitä vähentänytkin.”

”Samaan aikaan ihmiset pohtivat muun muassa työn murroksen kautta sitä, missä he haluavat asua. Voidaan asua vähän kauempana keskustasta, jolloin liikennevirtoja tulee enemmän myös kasvukeskusten ulkopuolelle”, Hovi-Taunila sanoo.

Merkittävää on myös se, että suomalaiset ovat innostuneet koronan myötä ulkona liikkumisesta ja kuntoilusta. Suomalaisista 48 prosenttia kertoo lisänneensä ulkoilua ja ulkoliikuntaa.

”Heistä kaksi kolmasosaa uskoo, että tämä tulee myös olemaan yksi tärkeimmistä heidän elämässään jatkuvista tai edelleen kasvavista asioista. Kyse on jo selvästi rutiinista, joka ihmisille on tullut”, Hovi-Taunila toteaa.

Nopeaa reagointia

Kriisin aikana osa yrityksistä ja yrittäjistä on joutunut hetkessä tilanteeseen, jolloin yksi liiketoiminnan osa-alue, pahimassa tapauksessa ydinosa-alue, on jouduttu lyömään rajoitusten seurauksena jäihin.

Kuitenkin moni yritys on raportoinut vuoden aikana jopa odotettua paremmasta tuloskehityksestä. Hovi-Taunila toteaa, että kyseessä ei kuitenkaan ole yksistään niin mustavalkoinen asia kuin koronatilanteen sataminen joidenkin yritysten laariin.

”Monet yritykset ovat pystyneet paketoimaan tuotteensa tai tarjoamansa kokonaan uudella tavalla ja se näkyy vahvana kasvuna. Ei ole jääty odottamaan, vaan tehty kovasti töitä ja ketterästi rohkeita päätöksiä ja ratkaisuja”, Hovi-Taunila korostaa.

Suomalaisista 75 prosenttia kertoo haluavansa auttaa yrittäjiä vaikean ajan yli. Raportin mukaan huoli on aiheinen, sillä kulutuksen lasku on yrittäjien kohdalla ollut suurempaa ja huoli tulevaisuudesta merkittävä.

Suomi selvisi koronakeväästä suhteellisen hyvin moneen muuhun maahan verrattuna. Bruttokansantuote laski vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja lomautusmahdollisuudet auttoivat välttämään isoja irtisanomisia.

Keväällä vienti ei myöskään vielä kärsinyt ennakoidulla tavalla. Lisäksi kulutuskäyttäytyminen kääntyi jo kesällä nousuun. Hovi-Taunila huomauttaa, että positiivisemmista asioista on uutisoitu suhteellisen vähän, eikä erityisen näkyvästi.

”Positiiviset tarinat ovat tärkeitä. Suomi on yksityisestä kulutuksesta riippuvainen. Meillä tapahtuu haastavan ajan keskellä paljon hyviä asioita ja myös menestystarinoita. Näen hyvin tärkeänä, että fokus olisi enemmän siinä”, Hovi-Taunila korostaa.

Huomionarvoista on, suomalaisten asenteet mediaa ja päättäjiä kohtaan ovat tiukentuneet, mitä pidemmälle koronatilanne on kestänyt.

Maalis- huthikuussa 64 prosenttia suomalaisista kertoi luottavansa mediaan ja tiedotusvälineiden kykyyn kertoa faktat oikein. Toukokuussa ja elokuussa lukema on ollut 30–40 prosentin välillä.

Samalla luottamus valtion ja poliittisten päättäjien päätöksentekoon on laskenut selvästi kevään huippulukemista. Ensimmäisten tiukkojen koronatoimien aikaan 74 prosenttia kertoi luottavansa päättäjien kykyyn tehdä poliittisia päätöksiä ja hoitaa yhteisiä asioita. Nyt lukema on enää 37 prosenttia.

”Tämä heijastaa suomalaisten väsymystä ja eräänlaista alakuloa koronatilanteeseen.”