Onnea nimityksestäsi Helsingin Sanomien toimituspäälliköksi! Vastaat sähköisten palveluiden johtamisesta ja kehittämisestä. Mitä työsi sisältää?

Olen jonkinlainen ukkosenjohdin tai diplomaatti kaupallisen puolen, kehityspuolen ja ennen kaikkea toimituksellisen puolen välissä. Vastuullani on siis digitaalisen kehityksen strateginen johtaminen ja läpivieminen toimituksissa.

Paljonko sinulla on alaisia?

Yksi digitaalisen puolen uutispäällikkö.

Sinulla on pitkä historia radiossa. Miten olet kokenut tonttisi verkkojulkaisupuolella?

Siinä on paljon yhdistäviä tekijöitä. Molemmat ovat nopean julkaisun kanavia. Uutinen on kuitenkin uutinen missä välineessä tahansa. Enemmänkin eroa on ollut siinä, että aikaisemmin olin yrittäjä ja pyöritin sitä byrokratiaa yksin. Radio Cityssä ja Radio Helsingissä loimme uutta kulttuuria. Verkossa luodaan samalla tavalla uusia toimintatapoja.

Niin, olet ollut mukana Radio Cityssä ja perustit Radio Helsingin. Miten päädyit alunperin alalle?

Vaihtoehtoni olivat Hanken ja Svenska Social- och kommunalhögskolanin toimittajakoulutus. En ensimmäisellä kerralla päässyt toimittajakouluun, ja se jäi korpeamaan. Päätin, että sisään oli päästävä.

Vuonna 1986 menin harjoitteluun Radio Mellannylandiin . Peruskoulutukseni alalle on sieltä.

Millä tavalla?

Kaikkien radiotoimittajien pitäisi työskennellä Yleisradion maakuntaradioissa. Siellä sai tehdä ja lukea uutisia, tehdä juttuja ja juontaa ohjelmia. Olen taitava etsimään uutisia miltä tahansa kaupungin hallituksen, valtuuston ja lautakunnan listalta.

Miten urasi jatkui Mellannylandin jälkeen?

Olin Melliksessä nelisen vuotta, kunnes lähdin kiertämään puoleksi vuodeksi maapalloa vuonna 1989 ja tein matkalta pidempiä reportaaseja Ylelle. Palattuani olin puoli vuotta Radio West -nimisessä hankkeessa. Vedin ohjelmaa, josta olin tosi ylpeä. Puhuin joka toisessa spiikissä suomea ja joka toisessa ruotsia. En usko, että konsepti oli kovin hyvä.

Miten päädyit Radio Cityyn?

Riitelemällä Jari Sarasvuon kanssa kapakassa. Hän oli silloin Radio Cityn pomona ja hän kysyi riidan päätteeksi, mitä osaan. Sanoin, että kunnallispolitiikkaa. Hän tarjosi töitä, mutta sanoin, etten halua. Seuraavana päivänä jouduin nöyrtymään ja kysyin, olisiko töitä vielä tarjolla.

Mikä Radio Cityssä oli niin erikoista?

Siellä sai tehdä mitä vain, jos keksi idean. Toimitus oli valtavan innostunut. Radio City siirtyi myös ensimmäisenä digitaaliseen editointiin. Olen erittäin kiinnostunut teknisistä vempaimista.

Perustit myös perheen City-vuosien aikana.

Kyllä, mutta palasin kunnallisvaalien aikaan äitiyslomalta töihin, koska tykkään hirveästi tehdä vaaliohjelmia. Onneksi muusikkomiehelläni on niin joustavat aikataulut, että se onnistui.

Siirryit Citystä Ylelle Radio Extremeen.

Menin sinne tuottajaksi, mutta jo seuraavana vuonna minua kypsytti Ylen raskas masiina. Tulin hirveän ketterästä toimituksesta, jossa päätöksiä tehtiin lyhyellä jänteellä. Minulla oli myös ajatus omasta radiotuotantoyhtiöstä, ja perustin Edit Stationin vuonna 1998.

Mitä se teki?

Tuotin pidempiä sarjoja Yle Q:lle , Ainolle ja Ylen Ykköselle sekä Radio Novalle . Se oli ihan fiksua liiketoimintaakin kun sen teollisti, vaikka radioissa liikkuva raha on paljon pienempää kuin tv-puolella.

Onko Edit Station edelleen olemassa?

Sen nimi muuttui Radio Helsingiksi ja myin sen Sanomalle. Perustin uuden firman samalla nimellä, mutta se on pöytälaatikossa.

Kerro lempilapsesi Radio Helsingin syntyhistoriasta?

Teimme 10 päivän Lepakkoradio -projektin nostalgiatrippinä edesmenneelle Lepakkoluolalle. Se oli niin hyvä ja hauska, että päätettiin tehdä uusi projektiradio osittain samalla porukalla. Radio Helsingin piti jäädä 17-päiväiseksi projektiradioksi, mutta se täytti syksyllä 10 vuotta. Olen siitä valtavan ylpeä! Aluksi nimittäin epäilijöitä riitti ja löimme päätä seinään.

Mitä vastoinkäymisiä teillä oli?

Taloudellisestihan se oli aivan mahdoton yhtälö. Minkä tahansa median perustaminen on valtava operaatio yhdelle ihmiselle, oli firma tai ei.

Mikä oli vaikeinta?

Ehkä saada mainostajia ja ihmisiä ymmärtämään, miten magee juttu se oli. Rosoisuus ei ollut kovassa huudossa silloin. Suomalaiset oli juuri opetettu siihen, että radiot soittavat soittolistoja. Meidän pääidea on aina ollut se, että tekeminen lähtee ohjelman tekijöistä, joiden täytyy olla pirun hyviä.

Kuka teitä kannusti?

Kriitikot rakastivat ja lehdet komppasivat. Markkinat seuraavat aina vähän perässä.

Miksi halusit alunperin sijoittaa omaa rahaa mediaan?

Olin töissä siellä! Minulla ei ole koskaan ollut viisivuotissuunnitelmaa. Tuli ajatus hakea radiolupaa, joten haimme sitä ja oli hauskaa saada se. Asiat vain tapahtuivat. Kun maksaa palkkoja, piti alkaa vähän räknäämään. Meillä oli suuret toiveet, että se lähtisi lentoon, mutta ei se koskaan heti lähde.

Miksi päätit myydä?

Ei minulla olisi ollut enää kovin pitkään varaa pyörittää sitä. Radiotaajuutta oli yritetty ostaa multa monta kertaa. Ero oli siinä, että Helsingin Sanomat halusi saada Radio Helsingin sisältöineen ja minut päätoimittajana. Meillä on ympärillä kokonainen uutiskone, joka tuottaa uutisia, aiheita ja asiantuntijoita studioon. Hesarilaiset käyvät tekemässä ohjelmia ja kirjeenvaihtajat raportoivat. Sanonkin, että olemme ainoa paikallisradio, jolla on näin valtava kirjeenvaihtajaverkosto maailmalla!

Miten Radio Helsingillä menee nykyään taloudellisesti?

Emme anna yksittäisten osastojen talouslukuja ulos, mutta nyt se on ihan kunnossa.

Olet ollut nyt verkkotoimituksen esimiehenä kaksi vuotta. Miten olet sopeutunut toiseen isoon mediataloon, kun Yle tuntui aikoinaan kankealta?

Tämä ei ole kankea talo! Yksi suuri ero on siinä, mistä raha tulee. Kaupallisella puolella meno on dynaamisempaa.

Miten luonnehtisit Sanoman roolia digitaalisessa ympäristössä?

Tämä on mediatalo, joka seuraa aikaansa. Me ollaan ensimmäisiä, joilla on iPad-sovellus. Olemme Suomen ykkösiä mobiilissa, mikä vaatii ketteryyttä. Meillä on kehitystiimi, joka on hyvä. Teemme Sanoma News -tasolla yhteistyötä, ja meillä on digitaalisen kehityksen matriisi, joka toimii hyvin. Tämä vaatii, että pitää silmät auki, eikä kuvittele tietävänsä kaikkea.

Millä kriteereillä sinua mitataan?

Meidän täytyy olla verkon puolella hyvissä asemissa, uutismedioiden kärjessä. Viemme läpi e-reading-hankkeen. Meillä on iso kehitys meneillään. Koko Hs.fi uudistuu syksyksi, mikä on päällimmäisiä asioita.

Onko sinulla jotain kiintopistettä tai tähtäintä urallesi?

Olen kyllä hyvin tyytyväinen nyt.

Uutta Paula Salovaaran perustamaa mediaa ei ole tulossa?

Ei tule. Siitä voin mennä takuuseen! Kyllä yksi riittää yhdelle ihmiselle.