Ruokakaupan alalla jymisee. Lidl rikkoi heinäkuun lopulla ruokakauppojen välillä vallinneen välirauhan ilmoittaessaan satoja tuotteita koskevista pysyvistä hinnanalennuksista. Perjantaina SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä kommentoi osavuosikatsauksen julkistamistilaisuudessa, että S-ryhmä ei aio antaa hintasodassa ”tuumaakaan periksi”.

”Emme tule antamaan tuumaakaan periksi tälle saksalaiselle kilpailijalle, joka ilmoitti hinnanlaskuista. Olemme jo reagoineet niihin ja tulemme myös jatkossa reagoimaan. Aiomme pitää kiinni hintajohtajuudestamme”, Heikkilä sanoi.

Heikkilän mukaan edullinen ostoskori on yksi S-ryhmän peruslupauksista. Koronan aiheuttama epävarmuus on kasvattanut hinnan merkitystä ostospäätöksissä entisestään.

S-ryhmä luopui viime syksynä lähes viisi vuotta kestäneestä ”halpuutus”-markkinointistrategias- taan. Vaikka ison volyymin halpuutuskampanjoita tuskin enää nähdään, ei S-ryhmä ole Heikkilän mukaan luopunut aggressiivisesta hintapolitiikastaan.

”Emme missään vaiheessa ole antaneet periksi hintakilpailukyvyssä. Viime syksynä kerroimme, ettemme käytä halpuutus-termiä enää niin aktiivisesti markkinoinnin kärkenä, mutta se ei tarkoittanut sitä, ettemmekö olisi enää yhtä tiukkoja ja aggressiivisiakin hinnoittelussamme.”

Heikkilä arvioi lähtöasetelman hintakilpailuun olevan erinomainen: K-ryhmään kaulaa on S-ryhmän eduksi noin 10 prosenttia, Lidlin kanssa kisaa käydään rinta rinnan.

Yhtymä ei tyydy Heikkilän mukaan vain hintajohtajuuteen. S-ryhmällä on käynnissä koko S-Market-ketjun uudistus.

”Johtotähtenämme on sekä hinta- että valikoimajohtajuus.”

Hintasodan ohella alaa myllertää rytinällä kasvanut ruuan verkkokauppa. S-ryhmä kertoi puolivuotiskat­sauksessaan, että ruokakaupan myynti on ollut joinakin kuukausina verkossa yli kolminkertaista viime vuoteen verrattuna.

Myös Kesko kertoi aiemmin heinäkuussa yli 500 prosentin kasvusta ruuan verkkokaupassa.

Heikkilän mukaan verkkokauppamyynti moninkertaistui huhtikuussa aiemmasta tasosta, mutta kesäkuussa koronaepidemian ja rajoitusten helpottuessa volyymi noin puolittui.

”Osittain myynti on kausiriippuvaista. Esimerkiksi kesämökille ei samalla tavalla osteta verkkokaupasta kuin syksyllä, kun palataan arkeen. Uskon kuitenkin, että verkkokaupan osuus kokonaismyynnistä jää koronan jälkeen korkeammalle tasolle kuin ennen sitä. Olemme saaneet paljon uusia pysyviä asiakkaita kun isoin kynnys, eli ensimmäinen ostoskerta, on ylitetty.”

Verkkokaupan suosiossa on kuitenkin huomattavia alueellisia eroja. Heikkilän mukaan pääkaupunkiseudulla verkkokaupan suhteellinen osuus koko ruokakaupan myynnistä on selvästi suurin.

”Emme tule antamaan tuumaakaan periksi.”

Vaikka ruokakauppaa ei voi juuri millään mittarilla pitää koronakriisin häviäjänä, kärsii myös vähittäiskauppa suomalaisten ostovoiman heikentymisestä. Valtiovarainministeriön kesäkuussa tekemän arvion mukaan yksityinen kulutus supistuu tänä vuonna 3,5 prosenttia.

Kiristyvä hintakilpailu ei riitä S-ryhmän mukaan paikkaamaan heikentynyttä ostovoimaa, vaan yhtymä peräänkuuluttaa elvyttäviä verohelpotuksia.

Heikkilä ja SOK:n matkailu- ja ravitsemiskaupan johtaja Harri Ojanperä esittivät perjantaina, että yksi vaihtoehto voisi olla ravintolaruuan arvonlisäveron väliaikainen laskeminen esimerkiksi kahdeksi vuodeksi 14 prosentista 5–10 prosenttiin.

Korjattu 10.8.2020 klo 15.40 Täsmennetty, että ehdotus arvolisäveron väliaikaisesta laskemisesta koskee ravintolaruokaa.