Euroopan unionin tuomioistuin antoi tiistaina päätöksen, jonka mukaan elintarvikkeen makua ei voi suojata tekijänoikeudella.

Tuomioistuimen pohdittavaksi tuli tapaus, joka koski hollantilaisen yrityksen luomaa Heksenkaas-nimistä levitettävää dippiä, joka sisältää tuorejuustoa ja yrttejä. Yritys loi Heksenkaas-levitteen vuonna 2007.

Yritys siirsi myynnillä levitteen immateriaalioikeudet niiden nykyiselle haltijalle Levolalle vuonna 2011.

Levola tavoitteli EU-tuomioistuimessa päätöstä, jonka mukaan vuonna 2014 markkinoille tullut toinen tuote rikkoisi Levolan tekijänoikeuksia.

Smilde-yritys on valmistanut tammikuusta 2014 tuotetta nimeltä Witte Wievenkaas. Levolan mukaan tuote rikkoo Heksenkaas-levitteen maun tekijänoikeutta.

Levola pyysi hollantilaisia oikeusasteita määräämään Smilden lopettamaan Witte Wievenkaas-tuotteen valmistuksen ja myynnin.

Levola katsoi, että Heksenkaas-levitteen maku on tekijänoikeuden suojaama ja Witte Wievenkaas kopioi kyseistä makua.

Hollantilainen oikeuslaitos kysyi Euroopan tuomioistuimelta, että onko ruokatuotteen maku tekijänoikeuden suojaama asia.

Tiistaina EU-tuomioistuin antoi asiassa päätöksen. Päätöksessä tuomioistuin ilmoitti, että ruokatuotteen maku täytyisi pystyä määrittelemään ”työksi” tekijänoikeusdirektiivin mukaisesti. Työn määritelmä vaatii ensinnäkin, että kyseessä oleva asia on alkuperäinen keksintö. Toiseksi keksinnön alkuperäinen luominen täytyy ”ilmaista” jollain tavalla.

EU-tuomioistuimen mukaan ruokatuotteen makua ei voi tunnistaa tarkkuudella ja objektiivisuudella. Tuomioistuimen mukaan maku tunnistetaan kokemusten ja elämysten kautta, jotka ovat alttiita vaihtelulle. Vaihtelua ruokamaun kokemukseen tuovat esimerkiksi ikä, ruokatottumukset ja kulutustavat.

Nämä kaikki voivat vaikuttaa maistajan kokemukseen, jolloin ruokatuotteen makua ei pysty objektiivisesti määrittämään niin, että sen selkeästi erottaisi vastaavanlaisen tuotteen mausta.

Näin ollen ruokatuotteen maku ei ole ”työtä”, jonka voisi suojata tekijänoikeudella.

Britannian yleisradio BBC muistuttaa, että EU-tuomioistuin on aiemminkin tehnyt vastaavia ruokatuotteisiin liittyviä päätöksiä.

Esimerkiksi kesäkuussa 2017 tuomioistuin päätti, että kasvipohjaisia ruokia, kuten tofua, ei voida brändätä maitotuotteiden kaltaisten tuotteiden joukkoon.

Joulukuussa 2017 tuomioistuin antoi päätöksen samppanjalobbariryhmää vastaan ilmoittamalla, että saksalainen kauppa saa luokitella tuotteensa samppanjasorbetiksi, sillä se sisältää 12 prosenttia samppanjaa.

Heinäkuussa 2018 EU-tuomioistuin päätti, että Kit Katin muoto ei saa suojattua statusta, mikä oli iso isku Nestle n pitkäaikaiselle tavaramerkkikiistalle koskien suklaapatukkaa.