Helsingin Sanomat julkaisi viikonloppuna Hongkongin hallinnon ostaman mainoksen, jossa se esittää oman näkemyksensä Hongkongin tilanteesta. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun hallinto julkaisee vastaavia mainoksia, sillä se on käyttänyt kesän aikana 7,4 miljoonaa Hongkongin dollaria (noin 860 000 euroa) PR-kampanjaansa. Mainoksia on julkaistu viime kuukausina esimerkiksi Financial Timesissä, Le Mondessa ja Nikkeissä.

Virallisena selityksenä kampanjalle on, että Hongkongin hallinto haluaa palauttaa luottamuksen erityishallintoalueeseen liiketoimintaympäristönä, vaikka mielenosoitukset hallintoa vastaan jatkuvat jo kahdeksattatoista peräkkäistä viikkoa. Hongkongin taloudesta yli 95 prosenttia perustuu palveluihin, joista finanssisektori on yksi merkittävimmistä.

Mutta kuten poliittiselle viestinnälle usein tyypillistä on, hallinnon vakuuttelu mainoksia ostamalla herättää vain kysymyksen siitä, mitä piiloteltavaa heillä on? Oliko mainos todella tarpeellinen? Kiinnittivätkö kansainväliset sijoittajat todella niin paljon huomiota mellakoihin, vai etsivätkö he vain parasta tuottoa pääomalleen lakijärjestelmässä, mikä takaa suojan omaisuudelle?

Oli mainosten tarkoitus mikä tahansa, niiden julkaisun jälkeen moni Hongkongin tilanteen Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppakiistan, sekä Brexitin tuoksinnassa unohtanut saattaa palata tarkastelemaan tilannetta. Asiaa ei välttämättä auta kotikutoisen näköinen mainos, johon liittyvän kampanjan tekemisestä kieltäytyi useampi merkittävä mainostoimisto.

Kirjoittaja on Kauppalehden kirjeenvaihtaja Hongkongissa.