Inregral Ad Science n (IAS) tekemän kyselyn mukaan 69 prosenttia toimistojen johtajista pitää huijauksia suurimpana esteenä mainosbudjettien kasvulle. Brändien ammattilaisista näin uskoo 52,6 prosenttia. Asiasta keroo eMarketer.

"Toimistot tuntevat paremmin ohjelmoidun mainosmyynnin luonteen kuin brändiammattilaiset. Luvuista voi päätellä, että mitä paremmin brändien huolijat oppivat tuntemaan ohjelmoidun kaupan, sitä tietoisemmiksi he tulevat huijauksista ", sanoo Nicole Perrin, eMarketerin pääanalyytikko ja edellä mainitun raportin kirjoittaja.

Kukaan ei tiedä, kuinka paljon huijausrikokset maksavat mainostajille, mutta arviot vaihtelevat 6,5 miljardista dollarista 19 miljardiin dollariin Yhdysvalloissa. Huijaukset syövät siis varovaistenkin arvioiden mukaan merkittävän määrän mainosbudjeteista.

Automaattinen ohjelmoitu kaupankäynti ei auta asiassa yhtään. IAS ennustaa, että yli 80 prosenttia tietokoneen näytöllä näkyvästä display-mainonnasta ostetaan ohjelmallisesti.

Huoli rikosten lisääntymisestä on perusteltua, sillä ohjelmoitu kauppa on hyvin monimutkainen prosessi, joka on haavoittuva huijauksille, mikäli kunnon varotoimia ei ole käytössä.

Mainontaa mittaavan Pixalate n mukaan 17 prosenttia Yhdysvalloissa ohjelmoidusti ostetusta mainonnasta ei päädy kuluttajan silmien ulottuville lainkaan. Perrin toteaa, että ohjelmoitu kauppa hajottaa ostotoiminnan hallinnan.

"Mainostajat ovat hyötyneet tästä monin tavoin, mutta se on myös avannut tien epärehellisille toimijoille ujuttautua tarjontaketjuun. Mainostajat tietävät, että tietty prosentti heidän sijoituksestaan häviää näissä huijauksissa ja yrittävät kaikin keinoin pitää tämän hävikin mahdollisimman pienenä."

Yksi varmistuskeino estää huijauksia on tutkia teknologian tarjonneelta yritykseltä tulleet raportit hyvin huolellisesti. Tarkasti tutkimalla mainostajat voivat saada käsityksen siitä, ovatko heidän ostamansa mainokset todella olleet nähtävissä oikealla tavalla.