Hullu taiteilija ja hullu nero – nämä stereotypiat on kuullut jokainen. Saattaapa yleistyksillä olla vinha peräkin, sillä kuuluisia esimerkkejä on historiassa paljon.

Esimerkiksi taidemaalari Vincent van Gogh leikkasi korvansa irti. Matemaatikko ja taloustieteen nobelisti John Nash kärsi pitkään skitsofreniasta. Filosofi Friedrich Nietzsche sairastui psykoosiin, ja psykologi Carl Jungin monipuoliset harhanäyt julkaistiin vastikään pitkään salaillussa kirjassa.

Mutta onko psykoosin ja luovien taitojen tai psykoosin ja älynlahjojen välillä toisistaan riippumatonta yhteyttä, vai johtuuko mahdollinen korrelaatio vain rankan aivotyön rasituksista? Vastaus saattaa olla ensin mainittua laatua, sillä psykiatrit unkarilaisesta Semmelweisin yliopistosta ovat päätelleet, että taiteellisen luovuuden ja skitsofrenian välillä on todennäköinen geneettinen yhteys.

Tutkimusryhmän johtaja Szabolcs Kéri arvioi nyt paljastuneen kytköksen suhteellisen väljäksi, mutta hän painottaa, että hänen ryhmänsä löytö on lajissaan ensimmäinen. Löydöstä kertoi tutkimuksen julkaisseen Pschological Science -lehden tiedote.

Syyllinen: neuregulin 1:n mutaatio

Tutkimuksessaan Kéri ja työtoverit selvittivät neuregulin 1 -nimisen geenin yhteyttä sanalliseen luovuuteen. Tämä geeni auttaa säätelemään useita aivojen prosesseja, kuten neuronien välisten kytkösten muodostumista.

Yksi neuregulin 1 -geenin muunnoksista kuitenkin altistaa mielisairauksille, kuten skitsofrenialle (jakomielitauti) ja kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle. Tutkimuksissa ilmeni, että kaikkein luovimmilla henkilöiltä löytyi todennäköisemmin tämä geenimuunnelma.

Kéri arvioi, että hänen tuloksensa selittävät paitsi luovuuden syitä, myös sitä, miksi mielenhäiriöille altistava geenimuunnos on säilynyt ihmispopulaatiossa. Luovuuden positiiviset vaikutukset peittävät ainakin osittain alleen sairauksien haitan.

Lue koko artikkeli Tekniikka&Taloudesta.