Hienoa! Joku on keksinyt, että valtion omistajaohjausta voi harjoitella myös turvallisissa laboratorio-olosuhteissa. Oy Yleisradio Ab ja maailman selkeimmän toiminta-ajatuksen valtion painatuskeskuksena kadottanut Edita kokeilevat yhtä jalkaa, minkälaista elämä markkinataloudessa oikein on.

Oikea saneeraus on kummallakin yhtiöllä vielä edessä.

Korostettakoon, että nyt kyseessä on ensimmäinen kokeilu, josta voidaan vielä luopua, mikäli yt-neuvottelut osuvat samoille päiville, kuin Ylen teknisten Suomi-lisällä korotetut alityövapaat. Ylimääräisillä vapaapäivillä Ylen teknisille korvataan haitat, jotka aiheutuivat siitä, että Yleisurheilun maailmanmestaruuskisat pidettiin Suomessa eikä esimerkiksi Tokiossa.

Oletan, ettei ole pelkkä sattuma, että Ylen ja Editan saneerausuutiset osuvat näin lähelle toisiaan. Ennen helläkätisten saneerausuutisten julkistamista Valtion astrologi ja työmarkkinaosapuolet ovat kolmikannassa selvittäneet, että tähtien asento suhteessa tulopoliittisen kokonaisratkaisun alkamiseen ja päättymiseen samoin kuin seuraaviin eduskuntavaaleihin on juuri oikea.

Saneerausuutisen myöhästyminen uhkaisi keskustan ja demareiden kannatuslukuja, kun Ylen radiouutiset seuraavan kerran jonakin maanantaiaamuna raportoi, että puolueiden kannatuksessa on tapahtunut selviä muutoksia, mutta ne mahtuvat kahden prosentin virhemarginaaliin.

Kun 3 600 Yleläistä päätti tiistaina mököttää porukalla, monelle Yleläiselle tuli yllätyksenä, että mediayhteiskunta ei pysähtynytkään, ei edes maan kulttuurielämä.

Yleläisten ja onneksi myös Yleisön mielestä Yleisradio on maan merkittävin kulttuurilaitos. Minkälaisissa käsissä tämä laitos oikein on, kun sen väki yhtäkkiä onkin sitä mieltä, että Ylen täytyisi luopua osuudestaan Helsingin musiikkitalohankkeessa, jotta vanha meno voisi jatkua.

Kummankin yhtiön saneeraus tuli yllätyksenä. Kummastakin yhtiöstä vuosien mittaan julkaistut tilinpäätösanalyysit ovat amatöörimäisesti sivuuttaneet hyvät aikomukset ja muun muassa Wessbergin formaattina tunnetun Ylen talouden tervehdyttämisohjelman.

Ylen henkilöstölle saneeraustarve tuli täytenä yllätyksenä, sillä tv-maksuautomaatti ei ole koskaan aikaisemmin nikotellut. Viime vuonna kuitenkin 11 000 kotitaloutta sanoi tv-maksulle goodbye. Onneksi Ylellä on järkälemäinen tase, vaikkakaan ei enää juuri myytävää omaisuutta, jollei jotakin kertaalleen myytyä saa myydä uudelleen.

Jos Yle aikoo selvitä tiedossa olevilla eläköitymisillä ja parin sadan työntekijän irtisanomisilla, porukan on syytä onnitella Mikael Jungneria. Uusi toimitusjohtaja on joka tapauksessa osoittanut, että oikeita päätöksiä voi tehdä umpipoliittisesta hallintoneuvostosta huolimatta.

Koska valtio-omistaja on vuosikymmenten mittaan osoittanut heikkoutensa Ylessä, Jungner voisi sukkuloida yhtiölle myös oikean hallituksen. En hämmästyisi jos Jungner saisi hengenheimolaisekseen osoittautuneen Seppo Härkösen kanssa suostuteltua ulkopuolisista ammattilaisista koostuvan hallituksen johtoon esimerkiksi Sari Baldaufin.

Editan tuore toimitusjohtaja Timo Lepistö tuntee yhtiönsä paremmin kuin ulkopuolelta Yleen tullut Jungner. Ehkä siksi Lepistö pystyikin aloittamaan ensimmäisen saneerauskierroksensa huomattavaa symboliarvoa sisältävillä täsmäiskuilla, joista ensimmäinen kohdistui viestintäjohtajaan, joka ei enää pitkään aikaan mahtunut egoineen Editan tiloihin.

Jotenkin tuntuu siltä, että Edita päätyy nyt hallitusta johtavan Lauri Ratian nuijan alla selväpiirteisemmässä kunnossa myyntiin kuin Heikki "Digi" Lehmuston hallituskauden jäljiltä meinasi käydä. M&M:n tietojen mukaan Editan kerran jo melkein ostaneen Talentumin hallituksen puheenjohtaja Jussi Länsiö pitää yhteyttä valtiovarainministeriöön ja Ratiaan. Loppuvuoden aikana Editasta on ehditty tehdä tarvittavat alaskirjaukset.