Matkailu

Sonja Mänty 25.6. 08:32

Järvi-Suomesta halutaan tehdä Lappiin verrattava matkailukohde – kasvua vetävät nyt aasialaiset

Colourbox

Matkailun kehitykselle haasteita alueella luovat pitkät välimatkat ja alueen yritysten taloudellinen tilanne. Nyt yritysten kuitenkin pitäisi kehittyä matkailijoiden mieleisiksi.

Ulkomaalaiset matkailijat viettivät 1,2 miljoonaa yötä Järvi-Suomessa vuonna 2018. Määrä on 17 prosenttia suurempi kuin kolme vuotta sitten.

Matkailun kasvua vetävät tällä hetkellä aasialaiset, jotka yöpyivät vuonna 2018 alueella 28 prosenttia enemmän kuin sitä edeltävänä vuonna. Siitä huolimatta Venäjä on Järvi-Suomeen suuntautuvan matkailun suurin lähtömaa, vaikkakin sen osuus on selvästi pienentynyt huippuvuosista.

Visit Finlandin ja Järvi-Suomen alueen yrittäjien tavoitteena on kasvattaa matkailun määrää entisestään seuraavan parin vuoden aikana. Alueesta halutaan tehdä Lappiin verrattava matkailukohde.

Matkailutavoitteen saavuttamiseksi Visit Finland on investoinut 300 000 euroa viime vuonna ja tänä vuonna, kertoo Visit Finlandin Järvi-Suomen alueesta vastaava Anne Lind.

”Alueen maakunnat ovat myös sitoutuneet käyttämään 100 000 euroa vuosittain”, Lind kertoo.

Tavoitteen kannalta iso onnistuminen tapahtui Lindin mukaan huhtikuussa, kun Ryanair aloitti lentoliikenteen Berliinistä, Bergamosta, Ateenasta ja Thessalonikista Lappeenrantaan.

Koneet ovat lentäneet täysinä ja matkustajien määrä on ollut kasvussa. Lokakuussa avataan vielä uusi lentoreitti Budapestista.

Maantiede ja yritysten talous haasteina

Suurin haaste Järvi-Suomen tavoitteessa on suuret välimatkat. Matkailun kannalta keskeiset kohteet ja elämykset sijaitsevat kaukana toisistaan ja kuljetukset niiden välillä ovat hankalat.

Ongelmaa yritetään parhaillaan ratkaista yhdessä Savonlinjan kanssa. Suunnitteilla on juna- ja lentoasemien sekä keskeisten matkailukohteiden välinen bussikuljetusjärjestely, kertoo Hotel & Spa Resort Järvisydämen johtaja Markus Heiskanen.

Bussit kulkisivat esimerkiksi juuri Rantasalmella sijaitsevaan Järvisydämeen, joka on yksi alueen keskeisistä matkailukohteista. Sen tavoitteena on kasvattaa ulkomaalaisten asiakkaidensa määrä suhteessa kaikkiin asiakkaisiin muutamassa vuodessa 40 prosentista 60 prosenttiin.

Toinen Järvi-Suomen haaste on alueen yritysten taloudellinen tilanne. Varsinkin Savonlinnassa ja Punkaharjulla useilla yrityksillä on taloudellisesti vaikeaa. Lindin mukaan matkailun kehittämisen kautta alueella on huomattu olevan innostusta, mutta osaaminen on paikoittain vielä hukassa. Lind kannustaa yrityksiä keskinäiseen yhteistyöhön, jos yksin ei pärjää.

Yritysten välistä yhteistyötä tärkeänä pitää myös matkailumarkkinointiyhtiö goSaimaan johtaja Juha Sorjonen.

”Meidän pitää ajatella asiat matkailijan kannalta. Ei oman kaupungin kannalta eikä oman mökkirannan kannalta. Yritykset ja yrittäjät tämän asian loppupeleissä ratkaisevat”, Sorjonen kertoo.

Kestävyyden kautta luonto lumoaa loputtomiin

Vaikeuksista huolimatta matkailutavoitteen uskotaan olevan mahdollinen. Järvi-Suomen alueen valttina pidetään sen luontoa. Hyvällä tuurilla siitä voi tulla vielä suurempi etu, jos Saimaan järvialtaasta tulee Unescon virallinen geopuisto.

Sorjosen mukaan tämän tavoitellaan tapahtuvan parin vuoden sisällä. Hänen mukaansa Saimaa on geologisesti todella uniikki myös globaalissa mittakaavassa.

”Unescon geoparkeissa käy ympäri maailmaa miljoonia ihmisiä vuosittain. Jos Saimaan oma pääsisi yhdeksi niistä, se varmasti herättäisi kansainvälistä kiinnostusta”, Sorjonen kertoo.

Sorjonen painottaa, että matkailua kasvattaessa tärkeintä on tehdä se kestävästi. Olisi siis hyvä, ettei matkailu näkyisi vain kesä- tai talvikauden piikkeinä vaan olisi tasaista ympäri vuoden.

”Matkailun kasvaessa on suunnattoman tärkeää, että pidämme huolen infrastruktuurin sekä luonnon kestämisestä. Elämme aikaa, jolloin yliturismi ja saasteet kuormittavat monia kaupunkeja, joten meidän pitää pitää huolta siitä, ettei Saimaalla tällaista tapahdu”, Sorjonen kertoo.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö