Hiitolanjoen koskien vapauttaminen vesivoimatuotannosta on saanut runsaasti julkisuutta hankkeessa mukana olevan näyttelijä Jasper Pääkkösen kautta. Pääkkösellä oli aktiivinen rooli projektin rahoituksen hankkimisessa, ja hän on kertonut roolistaan oman Facebook-päivityksensä lisäksi muun muassa Ylelle.

Pääkkösen mukaan hänen oma lahjoituksensa hankkeessa on ollut 25 000 euroa. Lisäksi hän sai houkuteltua mukaan useita perhokalastusta harrastavia tuttaviaan.

Sen sijaan vähemmän julkisuutta on saanut hankkeen todellinen suurlahjoittaja, Supercell in perustajiin kuuluva pelikehittäjä Lassi Leppinen säätiönsä kautta.

Leppinen on tehnyt yhteistyötä luonnonsuojelujärjestö WWF:n kanssa jo vuodesta 2017 lähtien. WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen kertoo, että Leppinen on järjestön suurin sisävesiprojektien yksityislahjoittaja.

Julkisuudessa matalaa profiilia itse pitävä Lassi Leppinen kommentoi lahjoitustaan lyhyesti viestissä.

”Olen erittäin innokas kalastaja ja luontoihminen. Sitä kautta vesistöjen suojelu on erittäin lähellä sydäntä”, Leppinen sanoo.

WWF:n Sampsa Vilhusen mukaan WWF:n ja Leppisen Hiitolanjoki-hankkeeseen yhdessä lupaama summa on satojatuhansia euroja.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,2 miljoonaa euroa sisältäen laitosten lunastuksen, patojen purun ja koskien ennallistamisen 2020–2024.

Suurlahjoitus auttaa vaelluskaloja

Hiitolanjoen koskien vapauttaminen vesivoimatuotannosta on ensimmäinen vastaava hanke Suomessa. Heinäkuussa toteutuneessa kaupassa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö sai omistukseensa Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitokset. Alueen kolmannen voimalaitoksen eli Lahnasenkosken laitoksen se osti Vantaan Energialta jo pari vuotta sitten.

Tähän asti padot ovat estäneet äärimmäisen uhanalaisen Laatokan järvilohen nousun Venäjältä Suomen puolen Hiitolanjokeen. Nyt voimalaitosten padot puretaan, ja kosket ennallistetaan. Näin Laatokan lohelle ja taimenelle avautuu vapaa nousuyhteys latvavesien laajoille koskialueille lisääntymään.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan ja hanke valmistuu 2024, Suomeen syntyy uusi lohijoki.

WWF:n Vilhusen mukaan Leppinen otti muutama vuosi sitten yhteyttä luonnonsuojelujärjestöön. Suurlahjoitus on mahdollistanut tähän mennessä myös useita muita virtavesien ennallistamishankkeita.

Leppisen tuella WWF ja Uudenmaan ely-keskus esimerkiksi rakensivat Siuntion Kirkkojokeen luonnonmukaiset kalatiet, joiden avulla vaelluskalat pääsevät nousemaan lisääntymisalueilleen.

WWF käyttää Leppisen lahjoitusta myös Vihtijoen vesistön hankkeessa. Vuoden aikana Leppisen tuella rakennettiin siis kolme vaellusesteen ohittavaa luonnonmukaista kalatietä merkittäviin kohteisiin. Suurlahjoituksen varoja on käytetty myös muuhun vesiensuojeluun, kuten sisävesien ravinnekuormitusta vähentävään kenttäprojektiin Inkoonjoella.

”Tänä keväänä olimme Lassin tuella mukana myös poistamassa Renkajoen viimeistä patoa”, Vilhunen kertoo.

Vilhusen mukaan suunnitteilla on myös muita merkittäviä padonpurkukohteita.