Suomalaiset pystyivät tänä vuonna ensimmäistä kertaa kieltämään tulo- ja verotietojensa julkaisemisen listalla, jonka verottaja toimittaa suoraan tiedotusvälineille. Päätöksessään verottaja vetoaa EU:n tietosuoja-asetukseen. Suomen Journalistiliitto ja mediayhtiöitä edustava Medialiitto kantelevat oikeuskanslerille asetuksen tulkinnasta. Oikeuskanslerin halutaan selvittävän, millä kriteereillä verohallinto on punninnut ”henkilökohtaisia syitä” tietojen jakamisen kieltämiseen suhteessa sananvapauteen.

Mahdollisuus vastustaa tietojen luovuttamista koski yli 100 000 euroa vuodessa tienanneita, sillä Verohallinto ei toimita sitä pienempiä tulotietoja suoraan medialle. Kaikki tuloverotustiedot ovat silti yhä julkisia ja saatavilla verotoimistoista ja puhelinpalvelusta.

Oikeuskanslerille on jo aiemmin tehty asiasta yksi kantelu.

”Huolena on se, että verottajan lisäksi muutkin viranomaiset alkavat tulkita EU:n tietosuoja-asetusta niin, että sen nimissä rajoitetaan jatkossa yhteiskunnallisesti tärkeitä tietoja”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo tiedotteessa.

Nyt tietosuoja-asetuksesta ei ole selkeää linjausta, joten viranomaiset voivat tulkita itse perusteita.

Journalistiliitto pitää verottajan tulkintaa EU:n tietosuoja-asetuksesta toimittajien työn vaikeuttamisena. Aiemmin verottaja lähetti kaikki tiedot medialle sähköisesti. Nyt täydelliset listat saa vain käymällä henkilökohtaisesti verotoimistossa. Tämä asettaa isoissa kaupungeissa ja pienillä paikkakunnilla olevat toimittajat eriarvoiseen asemaan.

Journalistiliitto vetoaa siihen, että mitä vähemmän tietoa viranomaisten toiminnasta ja päätöksistä sekä päätösten perusteista on median käytettävissä, sitä kapeammaksi sananvapaus ja tiedonvälitys käyvät.

”Päätöksenteon julkisuus ja avoimuus on yhteiskunnallisesti tärkeä asia. Se tuo verotapauksessa läpinäkyvyyttä palkka- ja ansiokeskusteluun sekä eri ammattien ja tehtävien arvostukseen”, Aho sanoo.