Kulunut vuosi on ollut Julkisen sanan neuvoston uudelle puheenjohtajalle Elina Grundströmille vauhdikas.

"En olisi uskonut miten paljon sattuu ja tapahtuu", Grundström toteaa M&M:lle.

Grundström kertoo, että tämän vuoden aikana JSN:n ainutlaatuisuus on kirkastunut hänelle itselleenkin. Neuvostoa on tarvittu erilaisessa roolissa kuin aiemmin, mikä on osaltaan lisännyt kiirettä.

"Vale- ja vihamediat ovat realisoituneet ja JSN on tarjonnut oikealle journalismille mahdollisuuden erottua niistä. JSN on tukenut medioita sananvastuun korostamisessa."

Grundströmin mukaan brexit- ja Trump-ilmiöt ovat saaneet aikaan keskustelua siitä, miten median murros on vaarantanut yhteiskunnan faktapohjaisuuden.

"Some on tarjonnut loputtoman määrän tarkistamattoman viestintää. On syntynyt tilanne, jossa perinteisen median kannattavuus on heikentynyt, mikä on vähentänyt journalistien ja journalismin määrää", Grundström analysoi.

Nämä ilmiöt ovat pitäneet neuvoston kiireisenä, mutta Suomen kattavan journalistisen itsesääntelyn ansiosta tilanne on pidetty hyvänä edelleen. Venäjän heikentynyt sanan- ja lehdistönvapaus ei ole Grundströmin havaintojen mukaan luonut suomettumisilmiötä. Niin sanotun normaalityön lisäksi kiirettä on tuonut maailman vanhimman lehdistönvapauden juhlavuosi.

Grundströmin mukaan JSN:n profiili, tunnettuus ja kiinnostus sitä kohtaan ovat nousseet selvästi.

"Profiili on perinteisestikin noussut kovasti, kun on ollut uusi puheenjohtaja, mutta tänä vuonna sanoisin, että se on noussut erityisesti siksi, että JSN:n ja Journalistin ohjeita noudattavan journalismin itsesääntelyn merkitys on korostunut Suomessa näiden uusien kansainvälisten ilmiöiden vuoksi."

Itsesääntely pelaa

JSN:n puheenjohtaja pitää hyvänä asiana, ettei neuvosto ole joutunut ohjeistamaan kaikkia uusia ilmiöitä, vaan media on osannut itse soveltaa ohjeita uusissa tilanteissa. Esimerkiksi käyvät turvapaikanhakijat, joista on saatettu kertoa aiempaa laajemmin taustatietoja, koska se on ollut uudessa tilanteessa asianmukaista.

"Tällaiset asiat tuovat minulle hyvän tunteen siitä, että korkea etiikka on koko suomalaisen median ominaisuus, eikä tällaisen pienen, parin hengen toimiston."

JSN:n perustyöhön kuuluu suitsia median ylilyöntejä. Surua tuottavat sellaiset tapaukset ja tragediat, jotka koskevat tavallisia perheitä ja erityisesti lapsia, ja joita media on uutisoinut ajattelemattomasti.

"Tuntuu pahalta, että mediassa arkaluontoisia asioita käsitellään niin, että se lisää kärsimystä tilanteissa joissa on ollut muutenkin perhetragedia. Kaikkein pahimmalta tuntuvissa tapauksissa tulee kuitenkin olo, että tätä varten meillä on Julkisen sanan neuvosto", Grundström toteaa.

Kohokohtiakin on kiireisen puheenjohtajan vuoden mahtunut. Yksi niistä on keväällä tehty sananvapauslausuma. Lausuman mukaan poliisi ja syyttäjä eivät saisi tulkita toimittajiin kohdistuvaa uhkailua niin, että toimittajien kuuluu kestää enemmän kovia puheita, vaan niin että se on myös sananvapauden uhka.

Valtakunnansyyttäjä reagoi heti lausumaan ilmoittaen, että poliisien käytännöt tullaan tarkistamaan näissä asioissa.

"Tuli hyvä tunne siitä, että yhteiskuntamme on laajemminkin tällaisten perusarvojen puolella ja että meillä on valmiutta puolustaa sananvapautta ja lehdistönvapautta muuallakin kuin journalismin omassa piirissä ja JSN:ssä. Se tuntuu aina hyvältä kun voi auttaa asioita paranemaan."

Sipilä nostaa kantelut ennätykseen

Julkisen sanan neuvoston kanteluiden määrä on noussut 2010-luvulla selkeästi eri tasolle kuin edellisellä vuosikymmenellä. Grundström ajatteli joulukuussa tilanteen rauhoittuvan, mutta sitten tuli Sipilä.

"Aina kun JSN on julkisuudessa, ihmiset jotenkin muistavat, että se on olemassa", Grundström sanoo.

Viime vuonna neuvosto sai kaikkiaan 445 kantelua.

"Jos ei nyt mitään yllätyksellistä tapahdu, niin [kanteluiden määrä] jää tänä vuonna alle viidensadan mutta menee yli viime vuoden selvästi."

Pelkästään pääministeri Juha Sipilään ja Yleisradioon liittyvästä vyyhdistä on tullut kymmenen kantelua. Grundströmin mukaan siitä tulee neuvostolle iso ja tärkeä ratkaisukokonaisuus, jota voi verrata vuoden 2006 Matti Vanhasen lautakasa-tapaukseen.

"Tämä on JSN:n historian tärkeimpiä tapauksia. Emme voi hoitaa sitä yhdellä ratkaisulla niin kuin Matti Vanhanen ja lautakasa silloin tehtiin, vaan meidän täytyy tehdä tästä useampi ratkaisu. Siitä tulee meille keväällä iso urakka", Grundström kertoo.

Oman omituisuutensa asiaan lisää se, että Yle-kohu osui samalle viikolle kuin maailman vanhimman sananvapausasetuksen 250-vuotisjuhla.

"JSN:n historiassa ei ole ollut montaa noin korkean profiilin tapausta. Mutta siinä on myös toisaalta jotain hyvää, eli se antaa mahdollisuuden tehdä ratkaisuja ja lausuntoja sellaisista asioista, jotka ovat nyt polttavana ihmisten mielissä, ja jotka liittyvät olennaisesti journalismin etiikkaan."

Grundströmin mukaan tämä iso kokonaisuus tulee viemään tavallista enemmän voimia sekä toimistolta että itse neuvostolta, joten on hyvä, että tänä vuonna käsittelyruuhkat on saatu purettua alta.

"Tämä Sipilä-tapaus ei siten tarkoita sitä, että kaikki muut kantelut jäisivät hoitamatta."

Grundström on kiittänyt onneaan, että kyseinen tapaus tuli hänen ensimmäisen puheenjohtajakautensa lopussa eikä alussa.

"Eivät lehdistönvapausasiat kuitenkaan millään hymistelyllä eteenpäin mene, vaan niin että kun on tarpeen käydä perusasioita läpi, niin silloin käydään", hän toteaa.

"Myös Sipilä oli sellainen tapaus, josta tuli mieleen että tätä varten me olemme olemassa."