Kirjabisnes

Irmeli Salo 27.11.2009 14:17 päivitetty 4.2.2016 09:50

Kääntäjät sammuttavat Loiston

Kääntäjät haluavat kirjailijoiden lailla oman osuutensa Loisto-pokkareiden menestyksestä ja vaarantavat koko kirjakonseptin ilmestymisen.

Suomen neljän suurimman kustannustalon – WSOY:n, Otavan, Tammen ja Gummeruksen syksyllä 2000 perustama taskukirjojen myynti- ja markkinointiyhtiö Taskukirja Loisto pullautti ensimmäiset Loisto-pokkarit myyntiin keväällä 2001.

Kirjan ja ruusun päivänä 23.4.2001 ilmestyivät ensimmäiset 50 Loisto-pokkaria. Sen jälkeen tahti on ollut kymmenisen uutta pokkaria kuukausittain, keskimäärin sata nimikettä vuosittain.

Pokkareiden aihepiiri on laaja. Loisto ei ole vain angloamerikkalaista bestsellerhuttua, vaan tarjoaa sekä koti- että ulkomaista viihdettä, klassikoita, tietokirjoja ja korkeakulttuuria.

Loisto on ollut menestystarina, jonka myyntimäärät ovat vuosi vuodelta paukkuneet uusia ennätyksiä.

Pokkareiden menestystä on siivittänyt kustantajien pokkarisarjaan tekemät onnistuneet valinnat, mutta myös jakelutien laajuus. Loisto-pokkarit ovat kirjakauppojen lisäksi myynnissä R-kioskeissa, huoltoasemilla, lentokentillä ja marketeissa.

Hintakaan ei ole ollut ostamisen esteenä, sillä keskihinta on kahdeksan euroa.

Konsepti uhattuna

WSOY:n talliin kuuluva kääntäjä haluaa oman siivunsa Loiston menestyksestä. Kääntäjä ja kustantaja vääntävät korvauksista kättä oikeudessa.

Toisin kuin kirjailija, kääntäjä on saanut oman osuutensa siinä vaiheessa kun käännöskirjaa valmistellaan ensimmäistä kertaa kirjakauppaan. Loisto-pokkarithan ovat kustantajien aiemmin kustantamien teosten taskukirjaversioita.

Taskukirja Loisto ei kuitenkaan ole kustantaja, vaan markkinointiyhtiö, jonka omistajat ovat kustannusyhtiöitä. Niinpä Loisto ei tee sopimuksia kääntäjien kanssa, vaan kustannusyhtiöt tekevät.

Hovioikeudessa kääntäjän kanne johti kääntäjän voittoon ja Loisto määrättiin korvausten maksajaksi. Prosessin vieminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen pitkittää Loiston piinaa ja epävarmuus jatkuu.

Loiston vt. toimitusjohtaja Reetta Miettinen sanoo, että joulukuun Loistot tulevat markkinoille ennalta sovitussa aikataulussa ja laajuudessa.

– Mutta tammikuussa uutuuksia ei ole luvassa, Miettinen sanoo.

Loistolle varatut jakeluteiden paikat eivät kuitenkaan jää tyhjiksi, sillä vuosien aikana ilmestyneistä pokkareista on vielä painosta jäljellä.

Kustantajat odottavat oikeusprosessin lopputulemaa ennenkuin tekevät päätöksen Loiston jatkosta.

Jos KHO:n päätös suosii kääntäjää, päätös on vihreä valo muillekin kääntäjille.

Reetta Miettisen mukaan käännöskirjojen osuus Loisto-pokkareissa vaihtelee 50 prosentista 60 prosenttiin.

Kunniamainintoja ropisee

Suomen Kustannusyhdistys myöntää Kultapokkari-kunniamaininnan niille taskukirjoille, joiden myynti ylittää 20 000 kappaleen rajan. Kuluneiden vuosien aikana Loistolle on näitä kunniamainintoja ropissut roppakaupalla.

Kotimaisia Kultapokkaristeja ovat muun muassa Leena Lehtolainen, Ilkka Remes ja Reijo Mäki. Silti Loiston Kultapokkareissa käännöskirjallisuuden osuus on kaksi kolmasosaa.

Miettisen mukaan kaikkien aikojen myydyin Loisto-pokkari on edesmenneen ruotsalaisen Stieg Larssonin niin sanotun Millenium-trilogian ensimmäinen osa Miehet, jotka vihaavat naisia.

Taskukirja antaa teokselle uuden elämän

Loiston hiipuminen merkitsisi takaiskua kirjailijoille, kustantajille, jakelijoille ja tietenkin lukijoille. Pokkaribuumi on ylipäätään madaltanut kirjan ja lukijan kohtaamisen kynnystä.

Kirjakauppojen nopeutunut varastonkierto on aiheuttanut sen, ettei parin, kolmenkaan vuoden takaista kirjaa tahdo enää kaupan hyllyiltä löytää. Taskukirja antaa jo julkaistulle teokselle uuden elämän.

Kirjailijaa Loisto-sarjaan kelpuuttaminen avittaa monin tavoin. Yksittäisen teoksen elämä pidentyy, myynti lisääntyy ja teoksen elinkaaren pidentyessä myös kirjailija pysyy julkisuudessa varmemmin.

Taskukirja voi toimia lukijalle porttina kirjailijan aiempiin ja tuleviin teoksiin.

Miettisen mukaan taskukirjat tuovat selkeästi lisämyyntiä, joka ei syö kovakantisten kirjojen menekkiä.

– Esimerkiksi joulun lahjakirjoista valtaosa on yhä kovakantisia. Omaan hyllyyn kirjoja ostetaan myös pokkareina.