Ylivoimaisen tuotteen tai palvelun kehittäminen on yhä vaikeampaa. Asiakkaiden odotukset ovat entistä kovemmat. Jos yritys ei uudista itseään ja tuotteitaan jatkuvasti, asiakkaiden mielenkiinto hiipuu ja myynti laskee. Pelkkä edelläkävijyys ei riitä, sillä yrityksen pitäisi pystyä erottautumaan kilpailijoistaan muutoinkin. Ihmiset ovat valmiita maksamaan brändeistä enemmän kuin geneerisistä tuotteista, kunhan tuotteiden laatuun voi luottaa. Kaikki tämä lisää markkinoinnin merkitystä: markkinoinnin avulla yritys voi tuoda esille omaleimaisuuttaan.

Perinteisten keinojen rinnalla monet yritykset ovat ryhtyneet panostamaan kokemuksiin ja elämyksiin. Aistimarkkinointi on niille arkipäivää. Se tarkoittaa kuulo-, näkö, maku-, haju- ja tuntoaistin hyödyntämistä silloin, kun se on mahdollista. Tuote on kaikkien mielikuvien summa.

Koska aistit vaikuttavat ostopäätöksiin, brändit pyrkivät luomaan voimakkaita mielikuvia esimerkiksi tuoksun tai äänen avulla. Esimerkiksi kahvilaketju Starbucksille levymyynti oli aiemmin tärkeä osa liiketoimintaa. Kahvilaketju myi kahviloissaan musiikkia, joka niissä soi maailmanlaajuisesti. Pari vuotta sitten Starbucks aloitti yhteistyön musiikin suoratoistopalvelu Spotify n kanssa ja alkoi tarjota kahvila-asiakkaille Yhdysvalloissa mahdollisuutta yhdistää kahviloissa soivaa musiikkia omille soittolistoilleen.

Tunnettu tuoksujen hyödyntäjä puolestaan on amerikkalainen vaateketju Abercrombie & Fitch.

Musiikki aktivoi aivoja. Se on tuttua kaikille kansoille, roduille ja ihmisryhmille. Niinpä se on myös markkinoinnin keino ilman, että vastaanottajat usein edes ymmärrä olevansa vaikuttamisen kohteena.

Tässä lehdessä on artikkeli äänibrändäyksestä. Sen mukaan äänibrändäys ei ole pelkästään mainosmusiikkia tai äänilogo, soittolista tai tuotteen ääni. Se on brändin kehittämistä ja johtamista äänen avulla, kokonaisvaltaista brändisuunnittelua.

Kuultava sisältö kertoo parhaimmillaan yrityksen identiteetistä ja arvoista. Hyvä ääni jättää tunnejäljen. Ideaalitilanteessa asiakas valitsee tiedostamattaan sen brändin, josta hänellä on vahvempi musiikkimuisto.

Tuttu musiikki voi helpottaa muistia ja tuoda brändin tuttuun ja myönteiseen ympäristöön. Väärä musiikki voi aiheuttaa mielleyhtymiä, jotka eivät sovi brändin arvoihin.

Jos aistien merkitys mietityttää, voi poiketa vaikkapa kauppakeskuksessa arvioimassa, millaisia markkinoinnin keinoja myymälät ovat ottaneet käyttöönsä. Erilaisten ja eri aisteihin vaikuttavien viestien määrä on valtava. Niiden osalta kivijalkamyymälät voittavat verkkokaupan. Kun ostokokemus on miellyttävä, asiakas saattaa jopa palata kauppaan.

Totuus on julkaistu Markkinointi & Mainonta -lehdessä 14/2018.